Hirsilinna hirsitaloja

Edellisissä artikkeleissa “Hirsitalojen vienti Venäjälle” ja “Hirsitalon rakentaminen Venäjällä” listattiin erilaisia vaikeuksia, joita hirsitaloa Venäjälle toimittava hirsitalotehdas kohtaa. Onkin perusteltua kysyä, miksi niitä hirsitaloja täytyy rajan yli raahata? Eikö olisi paljon helpompaa valmistaa talot Venäjällä? Honkarakenne on jo ottanut ensimmäisen askeleen ostamalla osuuden Venäjällä toimivasta sahasta. Toistaiseksi Honka aikoo toimia siten, että Venäjällä tuotetut puolivalmisteet rahdataan Suomeen jatkojalostukseen. Hirsitalotehtaan pystyttäminen Venäjälle ei ole kuitenkaan niin helppoa, kuin osuuden ostaminen sahasta, sillä matkassa on ainakin seuraavat mutkat.

HYVÄ PUUTAVARA
Hyvää puuta on vaikea löytää. Tämä ei tarkoita sitä, etteikö Venäjällä kasvaisi aivan ensiluokkaista pöpelikköä, vaan sitä, että puutavaran tuotantoketju on vielä melko kehittymätön. Puuta korjataan metsästä miten sattuu ja toimitetaan sahalle miten lystää. Siinäpä on mukava erotella toimituksesta massiivista kuusipuuta ja kitukasvuista koivua… ja kas onhan sekaan sattunut myös latvavikaista mäntyä. Suomalaiseen puutavaraliiketoimintaan tottuneen yrittäjän on opeteltava uudet toimintatavat. Parhaiten asiat hoituvat siten, että yritys varmistaa alusta alkaen kaikki tuotantoketjun tasot eli puunkorjuusta kuljetuksiin sahalle.

PUUTAVARAN TUOTANTO
Mielenkiintoista miten mittatarkan puutavaran tuotanto ja toimitus vaikuttaa olevan mahdottomuus Venäjällä. Toisaalta tässä Suomikaan ei ole erityisen hyvin kunnostautunut, sillä mittatarkka puutavara myydään usein juoksumetreittäin. Todellista sahatoimintaa näkeekin vasta Ruotsissa, jossa sahateollisuus on keskittynyt vaikeiden vientimarkkinoiden palveluun. Takaisin aiheeseen, Venäjällä esimerkiksi lamellihirsiä valmistava hirsitalotehdas törmäisi nopeasti siihen ongelmaan, että toimitusvarmuus on mitä sattuu eli puutavaraa ei joko tule tai tulee väärän mittaista. Tämä johtaa siihen, että tehtaalla täytyy pitää jättimäistä varastoa ja osa halvemman raaka-aineen kustannusedusta hukkuu suurempaan varaston arvoon.

TOIMINTAOLOSUHTEET
Saha tarvitsee sähköä. Joskus Venäjällä tulee sähköä toisinaan sitten taas ei. Yritys tekee viisaasti, kun varmistaa sähköntuotannon omalla pienvoimalalla, jotta homma ei liian usein mene pelkäksi seisoskeluksi. Tämä putoaa tietenkin siihen samaan kuiluun, joka on suomalaisen ja venäläisen liiketoimintaolosuhteiden välillä. Laskutkin tulee maksaa huomattavan usein käteisellä ja sitten täytyy varoa voroja, tulipaloja ja muitakin asioita, mutta eihän elämästä selviä hengissä.

LAINSÄÄDÄNTÖ
Näiden epäkäytännöllisyyksien kanssa pystyy kuitenkin painimaan, mutta fakta, jota on vaikea kiertää liittyy lainsäädäntöön. Asiat muuttuvat Venäjällä viikoittain. Yllättäen huomaat, että työntekijöille pitää antaa bonus, tai kiinteistöveron arvo määrätäänkin yllättäen tontille rakennettujen kalliiden tuotantotilojen mukaan, eikä alunperin sovitun mukaisesti. Tullit ja verot nousevat ja laskevat samaan tapaan, kuin Suomessa vaihtuvat säätiedotukset. Ruplan kurssi on huhujen mukaan vaikuttanut joidenkin projektien toteutukseen…

VOITTAJA
Rahaa saa, kun tekee töitä. Vähän rahaa saavat ne, jotka tekevät yksinkertaisia asioita ja paljon rahaa virtaa niille, jotka tekevät vaikeita asioita. Hirsitalotehtaan perustaminen Venäjälle ja sen onnistunut pyörittäminen kuuluvat selkeästi näihin vaikeisiin asioihin. Suomalaisten hirsitalovalmistajien markkinaosuussodan ratkaiseekin menestyksekäs koukkaus Venäjälle.