Omassa työssäni olen nähnyt ainaiset ongelmat työryhmien järjestämisessä kaukaisille rakennuspaikoille. Soitellaan läpi tutun tutut ja kaivetaan esiin kaveria, joka olisi valmis kasaamaan kehikon. Kehikon pystytykseen se homma yleensä jääkin ja ostajalla on itsellään tarve löytää paikalliset kaverit työmaata jatkamaan.

Ongelmana tässä yhtälössä on se, että tehdas toimittaa ympäri Suomea ja pystytysryhmät eivät halua tehdä töitä ympäri Suomea, ja jos tekevätkin, niin se on viisi tonnia viikosta ja vain kehikon pystyttämisestä. Mutta kun ajatellaan sitä noin sadan kilometrin halkaisijaa, jonka ympyrän sisällä rakennusryhmä toimisi, niin kyllä sille alueelle osuu vuosittain useampikin hirsirakennus.

Jos hommaa järkeistäisi, niin pystytysryhmä voisi rakentaa talon valmiiksi asti. Tämä vain vaatisi parempaa kontrollointia. Mielestäni hirsitaloteollisuus tarvitsee maanlaajuisen hirsitalourakoitsijan, jolle voisi soittaa, kun rakennusprojektille kuuluu kummia.

Hirsitalon rakentaminen on Venäjällä sama tuttu korttipeli, kuin täällä Suomessakin, vain säännöt on erit ja peli pelataan shakkilaudalla keskellä jalkapallokenttää.

ASIAKASTAUSTAT
Selkeä enemmistö, suomalaisen hirsitalon ostavista asiakkaista, on venäläisen mittapuun mukaan hyvin varakasta. Omaisuus keskittyy suuriin keskuksiin ja näin on erityisesti Venäjällä, Pietari ja Moskova dominoivat hirsitalotehtaiden asiakkaiden kotipaikkoina. Molemmat kaupungit ovat levittäytyneet laajalle alueelle ja keskustasta tunnin ajomatkan säteellä olevat tontit ovatkin todella kalliita.

VENÄLÄISET TONTIT
Venäläiset tontit ovat myös oma lukunsa. Kommunistisen vallan aikana, tavalliset ihmiset eivät saaneet omistaa maata ja yksityismaanomistus on keskittynyt harvojen käsiin. Tonttien ostaminen on siis vaikeaa, koska suuren maa-alueen omistava isoherra haluaa myydä kerralla suuria läänityksiä. Tavallisesti yksittäinen maanostaja turvautuukin takaporttiin ja etsii jostain kärrypolun varresta kallellaan olevan tuvan. Jos kyseiselle katiskalle löytyy omistaja, on ostotapahtuma piirun lähempänä toteutumista.

NAAPURIT

Tonttitarjonnasta hassuna seurauksena on ränsistyneiden tienvarsitaajamien täplittyminen miljoonataloista. Siellä asuvat kerjäläiset ja rikkaat lähekkäin vaivaisen viisimetrisen muurin erottamina. Tuollaisissa taajamissa vesi- ja sähköhuolto kohtaavat aivan uusia ongelmia, vai pitäisikö sanoa vanhanaikaisia ongelmia…

TIET VENÄJÄLLÄ
Päätiet ovat hyvää suomalaista tasoa, mutta valtaväyliltä poikkeavat saavat varoa jalkapallon kokoisia kiviä ja koripallon kokoisia monttuja. Kelirikko rajoittaa monelle tontille pääsemistä ja hirsiniput onkin usein purettava kaukana rakennuspaikasta ja kuljetettava tontille yksitellen. Kustannukset nousevat, samalla kun pankkitilin saldo laskee.

KUNNALLISTEKNIIKKA

Mikä kunnallistekniikka? Kuulin tarinan parinkymmenen rikkaan Venäläisen rakentamasta loma-asunto-alueesta, jonne he rakensivat yksityisen sähköverkon. Valtion sähköyhtiö ei viitsinyt toimittaa sähköä tähän yksittäiseen verkkoon, koska verkkoon liitetyissä hirsihuviloissa ei ollut talokohtaisia mittareita. Lopulta tilanne ratkesi niin, että asukkaiden kalliilla rakentama sähkönjakeluverkko lahjoitettiin sähköyhtiölle, sähkönostolupaa vastaan. Ilmaisesta sähköstä ei ollut kyse.

VENÄLÄISET RAKENNUSMIEHET
Venäjällä rakentamisen hoitaa ruokapalkalla Uzbekistanista tulleet siirtolaiset. Tontilla saattaa hyöriä kokonainen suku toistaitoisia ihmisiä lapsesta mummoon – määrä melkein korvaa laadun, mutta virheet tulevat kalliiksi, joten tarvitaan erittäin hyviä työnjohtajia. Kyllä se talo siitä nousee.

© 2012 Hirsilinna hirsitaloja Suffusion theme by Sayontan Sinha