Hirsilinna hirsitalot ja hirsimökit

Mikäli hirsitalo tai jokin muu rakennus on tiivis, sen ilmanpitävyys on hyvä ja energiakulutus laskee. Tiiviyttä mitataan ilmanvuotoluvulla, joka tarkoittaa sitä korvausilman määrää, joka tarvitaan täyttämään ulko- ja sisätilojen välillä, 50 Pa:n ilmanpaine-erossa, syntynyt ilmavajaus.

Mikäli korvausilmaa tarvitaan paljon, niin lämpökamerakuvaus on paikallaan, vuotokohtien selvittämiseksi. Pientaloilla tämä raja-arvon liikkuu 1-2 l/h lukeman tuntumassa. Käytännössä vuotokohdat löytyvät normaalisti eri rakenteiden ja materiaalien liitoskohdista.

25.6.2009 ilmestyneessä Rakennuslehdessä kerrotaan pientalojen tiiviydestä. TTY:n tekemän vertailun mukaan pientalojen keskimääräinen vuotoluku on 3,9 l/h ja mikäli katsotaan eri ryhmiin kuuluvien talojen ilmanvuotolukuja, niin hirsitalot ovat keskimäärin heikoilla keskimäärin kuuden litran vuotoluvulla, kun taas kivitalot pääsevät alle puoleen tästä.

HIRSITALOJEN TIIVIYKSISSÄ ON EROJA

Hirsitalot voi jakaa kahteen eri ryhmään perinteistä saumaeristettä käyttäviin ja moderneja saumaeristeitä käyttäviin. Modernit tiivistysmateriaalit ovat erilaisia kumisia tai muovisia eristysnauhoja, jotka tilkitsevät raot tehokkaasti. Perinteisiin materiaaleihin kuuluvat sammalet, pellava, mineraalivilla jne.

HÄMMÄSTYTTÄVÄÄ TIIVIYTTÄ HIRSITALOISSA

Finnlamellin kotisivuilta löytyi pdf-dokumentti, joka kertoo hämmästyttävistä tiivistys tuloksista tavanomaisissa hirsitaloissa. Esimerkiksi Ouluun rakennettu kaksikerroksinen hirsitalo saavutti riippumattomissa mittauksissa vuotoluvun 0,55 l/h, joka alittaa jopa passiivitaloille asetetut määräykset. Näyttäisi siltä, että ainakaan tiiviydestä ei hirsitalon energiatehokkuus ole kiinni.

Oulun rakennusvalvontavirasto on pyrkinyt parantamaan pientalojen vaipan ilmatiiviyttä. Rakennusvalvontaviraston mukaan tiiviys on ollut tärkein yksittäinen keino parantaa energiataloutta. Pelkkä eristekerrosten lisääminen ei siis ainoastaan riitä, tarvitaan myös pitäviä ilmansulkukerroksia.

Oulussa tiiviyteen keskittyminen on tuottanut erittäin hyviä tuloksia ja mikä parasta, huolellinen tiivistäminen nostaa rakennuskustannuksia marginaalisesti. Hirsitaloissakin on mahdollista saavuttaa suuria säästöjä tiiviyttä tehostamalla. Vaikka hirsien välejä on vaikea tiivistää nykyisestään, rakenteiden rajapinnoissa, kuten hirsiseinän ja ikkunoiden sekä ovien väleissä on paljon parannettavaa, sillä hirsirakenteen painumisen vuoksi joudutaan käyttämään laskeutumisvaroja, jotka perinteisesti on tiivistetty vain eristeellä.