Sortuneen tiilitalon jälleenrakennusta Kiinassa.

Sortuneen talon tilalle rakennetaan uusi tiilitalo, paitsi että talon runko tehtiin timber frame tekniikalla.

Käväisin pikavisiitillä Sanghain lähistöllä sijaitsevassa vanhassa kalastajakylässä, jossa kanavat halkoivat kylää ristiin rastiin. Kanavilla hoidettiin talojen tavarahuolto ja ihmiset käyttivät siirtymiseen jalkoja.

Oli mielenkiintoista seurata työporukkaa, joka rakensi tukirakenteet massiivipuusta ja katon ruodelautoina oli bamburuo’ot. Tällainen puun ja tiilen yhdistelmä kestänee parhaiten säätä ja maanjäristyksiä.

Puu kasvanut kiinni tiilimuuraukseen

Köynnöskasvi ja liikaravinto

Matkasin Aasiassa ja siellä oli metkoja näkymiä. Tällä viikolla useampi kamerakännykkäkuva tuolta matkalta. Kannattaa mennä, jos vain rakennushommilta ehdit, sillä matkailu tuulettaa yläpohjaa.

Kuvan sortunut siltapilari oli noin 15 metriä korkea ja uskon sen katoavan näkyvistä lähivuosina. Juurakot olivat murtaneet melko isoja palasia ja toimivat samalla kasvualustana pienemmille kasveille.

Ihmisen toiminnan tuottamista hiilidioksidipäästöistä 5-6 prosenttia muodostuu sementin tuotannosta. Energiankulutuksestamme 6-7 prosenttia menee sementin valmistukseen. Melkoisia lukuja, kun miettii sitä, miten paljon Suomessakin rakennetaan betonista.

PUUN KANSSA KAIKKI ON TOISIN
Puu tuottaminen (siis kasvaminen) puolestaan sitoo itseensä hiilidioksidia, eikä puutuotteiden valmistukseen juuri kulu energiaa, sillä puuntyöstämisessä syntyy jätettä, joka voidaan käyttää energiana. Puusta Suomessa rakennetaan pientaloja ja puuta käytetään jossain määrin viimeistelymateriaalina betonikohteissa.

SE VALTAVA ERO ELINKAARESSA
Käytön jälkeen betoni on jätettä, jota on vaikea kierrättää tai käsitellä ilman lisäenergian tarvetta. Puuta voidaan käyttää energian tuotannossa lähes sellaisenaan ja kierrätyskin onnistuu käyttämällä materiaalia toisessa kohteessa.

Puu voitti…

© 2012 Hirsilinna hirsitaloja Suffusion theme by Sayontan Sinha