Sortuneen tiilitalon jälleenrakennusta Kiinassa.

Sortuneen talon tilalle rakennetaan uusi tiilitalo, paitsi että talon runko tehtiin timber frame tekniikalla.

Käväisin pikavisiitillä Sanghain lähistöllä sijaitsevassa vanhassa kalastajakylässä, jossa kanavat halkoivat kylää ristiin rastiin. Kanavilla hoidettiin talojen tavarahuolto ja ihmiset käyttivät siirtymiseen jalkoja.

Oli mielenkiintoista seurata työporukkaa, joka rakensi tukirakenteet massiivipuusta ja katon ruodelautoina oli bamburuo’ot. Tällainen puun ja tiilen yhdistelmä kestänee parhaiten säätä ja maanjäristyksiä.

Timberheart julkisti kehittäneensä loma-asumiseen passiivihuvilan. Lehdistötiedote löytyy täältä. Timberheart on testannut prototyyppihuviloita Kemiössä jo parin vuoden ajan ja nyt oli aika julkistaa työn tulokset. Puupalkkirakenteinen passiivihuvila kustantaa ylimääräisen energiaa säästävän investoinnin jopa kahdessa tai kolmessa vuodessa.

HIRSIHUVILAN HUONO PUOLI

Perinteinen hirsihuvila on hieman epämukava satunnaiskäytössä, sillä massiivihirsien lämpeneminen ottaa aikansa ja vaatii runsasta energian kulutusta. Luonnollisesti tämä heikkous tulee esille erityisesti talvella, kun hengitys huuruaa takkaa sytytettäessä.

PASSIIVIHUVILAN MAINIO MEININKI

Perinteisillä eristemateriaaleilla eristetyt huvilat ovat olleet alttiina vuodenaikojen mukaan vaihtuvalle kosteudelle sekä erityisesti satunnaisesta käytöstä johtuvalle kosteudelle. Mikäli runkorakenteinen mökki lämmitetään muutamaksi päiväksi keskellä talvea, on vaarana se, että kosteus tiiviistyy eristeisiin ja jäätyy lämmön taas laskettua. Ei mikään mökki tällaista kestä vuosikymmeniä. Timberheartin passiivihuvila vastaa huutoon SPU:n eristeillä; ne eivät ime kosteutta lämpötilojen vaihteluissa. Kylmän huvilan lämmittäminen pitäisi tapahtua vauhdikkaasti ja energiaa säästyy.

Asunnot ovat aina olleet riippuvaisia rakennuspaikan lähiympäristöstä saatavilla olevista ja rakentamiseen sopivista raaka-aineista. Toinen merkittävä tekijä on ollut kulttuurisidonnaiset työkalut ja tekniikat.

Vanhimmat säilyneet, laajamittaiseen puutyöstöön pohjautuvat rakennukset on rakennettu 1000-luvun molemmin puolin ja esimerkiksi keisari Temmun Japaniin rakennuttama Ise pyhättö on valmistunut noin 700 vuotta jKr. Puolassa on raunioitunut pilari-palkki-rakenne, joka on valmistunut n. 700 vuotta eKr.

PUU – POHJOISEN MATERIAALI
Puu on dominoinut perusrakennusmateriaalina pohjoisen pallonpuoliskon havumetsävyöhykkeellä, joka on ulottunut (ja ulottuu vieläkin) maapallon ympäri. Toinen alueelle tyypillinen rakennusmateriaali on heinä ja lisäksi yleismaailmallinen savi. Näitä kolmea perusraaka-ainetta käytettiinkin toistuvasti yhdessä ja tuloksena oli monimuotoisia rakenteita.

KIRVES – VANHAA HUIPPUTEKNIIKKAA

Ennen sahateollisuuden nousua, joka tapahtui 1800-luvun aikana, kirves toimi vuosisatojen ajan pääasiallisena rakennusvälineenä. Kirveen valtakaudella laudat olivat ylellisyystuotteita, sillä kirves soveltui parhaiten palkkien, pilarien ja erilaisten työstöjen tekemiseen. Tuotantotekniikkana kirves oli ja on siis otollinen monimutkaisten puuliitosten työstämiseen.

VÄESTÖNKASVUN VAIKUTUKSET

Kasvava väestö ja tiivistyvä yhteiskuntarakenne merkitsivät sitä, että perinteisiä massiivipuurakennuksia alettiin pitää rakennusmateriaaleja tuhlaavina. Lisäksi puuvarojen ylimitoitettu käyttö oli radikaalisti vähentänyt metsäalaa Keski- ja Etelä-Euroopassa, mikä nosti puun hintaa ja vaikutti siten saatavuuteen. Siirryttiin yhä enemmän pelkkään puutukirakenteeseen ja kantamattomissa rakenteissa pyrittiin täytteenä käyttämään muita materiaaleja, kuten tiiliä, savea, olkia jne.

Itä- ja Pohjois-Euroopassa väestöntiheys ei saavuttanut lännen ja etelän tasoja ja massiivipuurakenteet, kuten hirsitalot pysyivät tärkeänä rakennusmuotona. Nämä aluerajat toimivat tänäkin päivänä viitteenä eri maiden rakennustyyleille.

ENERGIAN SÄÄSTÄMISEN SEURAUKSET
Pilari-palkki-tekniikka on tasaisesti kasvattanut suosiotaan, kehitettiinhän se alun perinkin mahdollistamaan eri materiaalien helppo yhteen liittäminen. Nykyään rakenteissa käytetään edelleen puuta, mutta eristemateriaaleina nykyaikaisia polystyreeni-eristeitä sekä muita vastaavia innovaatioita. Yhdessä nämä tekniikat ovat mahdollistaneet erittäin vähän energiaa kuluttavien ja näyttävien julkisten- ja asuinrakennusten rakentamisen. Erityisesti Britanniassa on kehittynyt aktiivisia toimijoita tällä sektorilla.

© 2012 Hirsilinna hirsitaloja Suffusion theme by Sayontan Sinha