Tag Archives: kallis

KAAVOITUS NOSTAA ASUNTOJEN HINTOJA

 

Luin artikkelin Rakennuslehdestä, jossa kerrottiin, kuinka Helsingin pikkutarkka rakentamisen ohjaus ja pakollinen arkkitehtikilpailun käyttäminen olivat johtaneet siihen, että Lemminkäisen rakentamassa talossa oli 62 nurkkaa. Vastaavassa tilanteessa Joensuun rakennusviranomaiset olivat hyväksyneet Lemminkäiseltä talon, jossa oli 8 nurkkaa. Kumpi on helpompi rakentaa? Veikkaisin, että se, jossa on vähemmän nurkkia. Rakentamisessa, kuten monessa muussakin asiassa helppous tarkoittaa kustannussäästöjä. Lemminkäinen laski kuntakohtaisista vaatimuksista johtuvaksi kustannuseroksi lähes tuhat euroa neliöltä.

Lupa-asiat nostavat rakennuskustannuksia myös välillisesti, sillä monimutkainen ja yksityiskohtainen lupaprosessi vie aikaa ja viivyttää varsinaisen rakentamisen aloittamista. Rakennuslehden artikkelista selviää myös, että samaan aikaan sekä Janakkalassa että Espoossa haettu rakennuslupa heltisi niin suuren aikaeron saattelemana, että Janakkalan talossa jo asuttiin siinä vaiheessa, kun Espoossa lupa saatiin. Pääkaupunkiseudun asiantunteva rakennuslupakäsittelyprosessi ei ainakaan näy nopeudessa.

Helsingin osalta rakentamista pompottelevien säädösten vaikutukset ovat hyvin nähtävissä hirsitaloissa. Vantaalla ja Espoossa riittää tyypillisesti se, että hirsitalon perinteiset hirsinurkat laudoitetaan, jolloin lopputuloksena on vahvasti tavallista puutaloa muistuttava lopputulos. Toki joillain alueilla rakentamistapaohjeet eivät mahdollista hirsitaloja, mutta lähtökohtaisesti hirsitalojen rakentaminen onnistuu sekä Vantaalla että Espoossa.

Helsinki ei kuitenkaan hyväksy hirsitaloa pelkän hirsinurkkien peittämisen perusteella, vaan vaatii hirsitalon julkisivun muokkausta siten, että se on julkisivultaan verrattavissa naapuritaloihin. Käytännössä tämä tarkoittaa lauta- tai tiilivuorauksen tekemistä, joissain tapauksissa jopa rappauspinnan rakentamista. Joillakin alueilla, samoin kuin Vantaalla ja Espoossa, hirsitalon rakentaminen ei ole mahdollista millään konstilla. Monessa yhteydessä olen lukenut Helsingin rakennuslupavalvonnan vihjaavan, että hirsitalot eivät kuulu kaupunkikuvaan, joten niille ei lupia myönnetä.

Makuasiat ovat tietysti vain mielipiteitä, mutta mielestäni hirsitalo kelpaisi sellaisenaan kaupunkikuvaan ja vieläpä oikein luonnollisesti. Mikäpä sen kaupunkimaisempaa, kuin hirsien massiiviset linjat, nehän muistuttavat muotokieleltään vanhojen kivitalojen jykevää eleganssia. Hirsitalot ovat rakentamistekniikaltaan todella joustavia ja esimerkiksi esteettömyyden vaatimukset on helppo ottaa huomioon hirsitaloja suunniteltaessa. Tämän jos minkä luulisi puhuvan kaupunkisijoittamisen puolesta. Ympäristönkin näkökulmasta hirsitalo on erittäin hyvä ratkaisu, samoin kuin asukkaiden asumismukavuuden näkökulmasta. Onkin erikoista, että ulkonäköseikat ylikorostuvat ohi muiden hyvien ominaisuuksien.

Rakennusteknisestä näkökulmasta hyvän hirsipinnan vuoraamisella on vain vähäinen hyöty. Kustannusnäkökulmasta kiikaroituna massiivisen hirsipinnan peittäminen toisella rakennekerroksella, kuten lautavuorauksella, on kova paikka. Lähinnä Helsingin rakennusvalvonnalle tärkeistä ulkonäkösyistä tehtävään vuoraukseen menee ylimääräistä materiaalia sekä työaikaa. Tämä on viimeistään uusien hirsitaloprojektien surma ja perinteiseen hirsitaloryhmään nousee uusi jäsen puuelementtitalosta. Elinkaariajattelun näkökulmasta tässä on mielenkiintoinen tilanne, saattaa nimittäin olla, että jo nyt satavuotiaat hirsitalovanhukset kestävät pidempään kuin nyt rakennettavat puurunkotalot.

Käpylässä on paljon hirsirunkoisia taloja, joissa on lautaverhoilu. Olen itsekin ollut mukana kahdessa kohteessa, jossa on suunniteltu uuden hirsitalon rakentamista alueelle. Aiemin mainitsemistani seikoista johtuen yhtään niistä ei toteutettu vaan jo valmiiksi hintavissa projekteissa täytyi etsiä kustannussäästöjä ja niitä saatiin valitsemalla puuelementtitalot.

Kertakaikkisen harmillista, täytyy ilmeisesti rakentaa hirsitalo jonnekin muualle, kuin Helsinkiin.

MITEN SELVITÄ KIRISTYVISTÄ ENERGIAMÄÄRÄYKSISTÄ?

On vuosi 2010 ja kauan on aikaa siitä, kun viimeksi taloja sai rakentaa miten halusi. Kiristyneet rakennusmääräykset, jotka tähtäävät rakennusten parantuvaan energiataloudellisuuteen, iskevät kunnolla kapuloita hirsitaloteollisuuden rattaisiin.

Hirsitalot saivat perinteisiin ja teollisuudenalan erityispiirteisiin (lienee työvoimapoliittinen perustelu) perustuen helpotuksen seinärakenteilta vaadittavaan U-arvoon, mutta nytkin 0,4 raja-arvoon pääseminen vaatii noin 270mm paksua hirttä seinässä tai sitten erilaisia eristeseinäratkaisuja tai muuten vain kompensaatiolaskennan kautta todistettavaa kokonaisratkaisua. Kokonaisratkaisussa muut talon osa-alueista täytyy olla poikkeuksellisen hyvät, jotta muualla tehtyjä ratkaisuja katsotaan läpi sormien. Ei vaikuta hyvältä ja miksi vaikuttaisi?

HIRSITALOT OVAT KALLIITA

Aivan vapaasti saa väittää vastaan ja kehua, kuinka hirsitalo valmistuu nopeasti ja siinä säästää rahaa työpalkoissa. Kuitenkin hirsitalon materiaalipaketin hinta on sen verran suolainen, että tulevat muutokset ovat vaarassa kipata yhtälön reippaasti runko- ja betonirakentamisen puolelle. Jatkossa hirsitalopaketin hintaa nostavat paksu hirsikoko tai hirren ja eristerakenteen yhtälö sekä kompensaatiolaskennan läpäisyyn vaadittavat energiatehokkaat ovet ja ikkunat.

RATKAISUKSI TUOTTEEN YKSILÖLLISYYDEN PAINOTTAMINEN

Kun tuotteen hinta nousee on asiakkaan saatava enemmän vastinetta. Asiakkaan näkökulmasta ei voi olla tyytyväinen siihen, että lisähinnalla saadaan vain hieman energiatehokkaampi talo ja rakennuslupa. Hirsitalotehtaiden on onnistuttava palvelemaan asiakkaitaan paremmin; on tarjottava eri lattiavaihtoehtoja siinä missä ennen tarjottiin lankkulattiaa; on tarjottava erilaisia kalustepaketteja alehintaan useilta yhteistyökumppaneilta; on oltava valmis auttamaan lupa-asioissa ja projektijohtamisessa; on tarjottava myös pieniä kohteita ja pelkkiä kehikkoja. Avaimet käteen paketti voisi olla yksi niistä tuotteista, joiden asiakkaalle tuottama hyöty oikeuttaisi korkeamman hinnan.

RATKAISUKSI HIRSITALOJEN VIENTI VENÄJÄLLE

Venäjällä ei ole näköpiirissä vastaavia myyntiä rajoittavia tekijöitä vain ne tutut tullit, verot ja muut maksut. Markkinoiden potentiaali on ällistyttävä, koska pientaloja ei ole rakennettu vuosikymmeniin ja nyt kaikki haluavat sellaisen. Miten kotoinen hirsitalotehdas tai hirsitalomyyjä saisi taloja kaupaksi Venäjälle?