Otin Panu Kailan Talotohtori kirjan kesälukemiseksi ja heti alussa tuli vastaan kaunis ajatus siitä, kuinka laadukkaasti ja oikein rakennetuilla taloilla ei ole varsinaista elinkaarta, sillä niitä pystyy käyttämään satoja vuosia. Esimerkkeinä Panu antoi hirsitalot ja vanhat tiilitalot.
HALPA ON HYVÄ?
Olen kummastellut sitä, että onko oikein, kun rakentaja vertaa puurunkotalopaketin ja hirsitalopaketin hintaa ja äimistelee sitä kuinka hirsitalopaketti voi olla jopa 20% kalliimpi, ja valitsee halvemman ja “ihan yhtä hyvän” runkotalon. Katsotaanpa tulevaisuuteen…
BACK TO THE FUTURE
kolmenkymmenen vuoden kuluessa passiivitalon eristeet ovat lässähtäneet ja monimutkainen rakentaminen on johtanut kosteus- ja muihin ongelmiin. Rakentajalla on vakava paikka, sillä täydelliseen remonttiin kuluu melkein saman verran rahaa, kuin mitä oli alkuperäinen rakennusbudjetti. Lopputulemana saattaa olla vanhan talon purkaminen ja uuden rakentaminen. Hirsitalorakentaja taasen sutii lisää maalia seinäpintaan ja uusii korkeintaan talotekniikkaa, joka on mennyt eteenpäin vuosikymmenten aikana.
KUMMAN TALO TULEE KALLIIMMAKSI?
Jäännösarvoltaan hirsitalo on varmasti parempi, kuin puurunkotalo. Tämä fakta näkyy myös omistajan pussissa, silloin kun taloa ollaan myymässä ja muuttamassa pienempään kerrostaloasuntoon. Yhteiskunnallekin tulee varmasti edullisemmaksi rakentaa kestävää infrastruktuuria, kuin lyhytikäistä ja väliaikaista kulutustavaraa. Päätöksenteossa tämä ei näy, vaan nyt ollaan sitä mieltä, että hiilidioksidipäästöjä tulee hillitä vain energian kulutusta vähentämällä. Eikö kahden lyhytikäisen talon rakentaminen vie enemmän energiaa, kuin yhden pitkäikäisen rakentaminen?