Hirsilinna hirsitalot ja hirsimökit

25.6.2009 ilmestyneessä Rakennuslehdessä kerrotaan pientalojen tiiviydestä. TTY:n tekemän vertailun mukaan pientalojen keskimääräinen vuotoluku on 3,9 l/h ja mikäli katsotaan eri ryhmiin kuuluvien talojen ilmanvuotolukuja, niin hirsitalot ovat keskimäärin heikoilla keskimäärin kuuden litran vuotoluvulla, kun taas kivitalot pääsevät alle puoleen tästä.

HIRSITALOJEN TIIVIYKSISSÄ ON EROJA

Hirsitalot voi jakaa kahteen eri ryhmään perinteistä saumaeristettä käyttäviin ja moderneja saumaeristeitä käyttäviin. Modernit tiivistysmateriaalit ovat erilaisia kumisia tai muovisia eristysnauhoja, jotka tilkitsevät raot tehokkaasti. Perinteisiin materiaaleihin kuuluvat sammalet, pellava, mineraalivilla jne.

HÄMMÄSTYTTÄVÄÄ TIIVIYTTÄ HIRSITALOISSA

Finnlamellin kotisivuilta löytyi pdf-dokumentti, joka kertoo hämmästyttävistä tiivistys tuloksista tavanomaisissa hirsitaloissa. Esimerkiksi Ouluun rakennettu kaksikerroksinen hirsitalo saavutti riippumattomissa mittauksissa vuotoluvun 0,55 l/h, joka alittaa jopa passiivitaloille asetetut määräykset. Näyttäisi siltä, että ainakaan tiiviydestä ei hirsitalon energiatehokkuus ole kiinni.

Rakennusten uudet energiatehokkuusluokat astuvat voimaan vuonna 2010 ja jo vuonna 2012 niitä kiristetään entisestään. Hirsitaloille ajat näyttäisivät muuttuvan koviksi, sillä hirsitalojen hengittävyys on pitkälti syynä niiden keskimääräistä heikompaan eristävyyteen.

ERISTÄVYYS = ENERGIATEHOKKUUS?

Hyvä eristävyys vähentää selkeästi energian kulutustarvetta kaikissa taloissa ja sen vuoksi hyvin eristetyt talot ovat energiatehokkaita. Nykyisissä laskelmissa ei kuitenkaan oteta huomioon kuin asuinrakennuksen käytön aikana syntyvät päästöt. Mikäli laskentaperusteissa huomioitaisiin rakennusmateriaalien tuotannossa ja rakentamisen aikana syntyneet päästöt, kuten purkamisesta sekä kierrätyksestä syntyvät haitat, niin puu- ja hirsitalot parantavat osakkeitaan roimasti.

HIILINIELU

Menikö hiilitabletti väärään kurkkuun, vai mikä on hätänä? Yksi täysin sivuutettu asia energian säästöön keskittyneessä keskustelussa on puun toiminta hiilinieluna. Tämä tarkoittaa sitä, että niin kauan kuin puuta ei polteta, siihen sitoutunut hiilidioksidi ei pääse vapaaksi ilmakehään. Jos kaikki Suomen rakennukset olisivat puuta niin niihin olisi sitoutunut valtava määrä hiilidioksidi, eikä tämä määrä olisi osaltaan edistämässä kasvihuoneilmiön kehittymistä.

HIRSITALON ERIKOISKYKY

Hirrellä ja siten hirsirakennuksilla on erikoinen kyky varastoida ja luovuttaa lämpöä, hirsi toimii eräänlaisena lämpövarastona. Erityisesti keväällä, kun aurinko jo lämmittää niin hirret ottavat lämmön talteen ja siten vähentävät tarvittavan lämmityksen määrää.