Hirsilinna hirsitalot ja hirsimökit

Lueskelin tässä vanhaa (kesäkuu 2010) Honkarakenteesta kertovaa artikkelia, jonka leikkasin talteen Kauppalehdestä. Johtaja Rautalinko povaa yritykselleen parempia aikoja etenkin Venäjällä, jonne on jo toimitettu suuria projektikohteita ja lisää tuntuu menevän.

PAISTAA SE PÄIVÄ RISUKASAANKIN
Oikein hyviä uutisia! Balance Consultingin mukaan koko kaksituhattaluku on mennyt tyyliin plus miinus nolla. Kovasti on siis yritys painanut hommia, mutta onko menty eteenpäin? Kyllä se on niin, että voitolla se yritys matkustaa tulevaisuuteen.

SUURELLE ON SUURI TARVE
Suurimpana hirsitalovalmistajana Honkarakenne on elintärkeä pienemmille kilpakumppaneilleen. Honkarakenne on aina avannut latuja uusille markkinoille ja nyt sitä tarvitaan suunnannäyttäjäksi uusiin energiamääräyksiin liittyen. Hirsitalojen tulevaisuus on pelissä ja silloin on hyvä, jos alan yrityksillä on paukkuja todelliseen innovointiin (jätetään ne patentoidut nurkkatyöstöt markkinointiosaston pöydälle).

KIINTEISTÖSIJOITTAJAT HUOMIO
Hongan osake on noussut pörssissä, markkinoiden uskon hiljalleen palautuessa. Parantuvat näkymät ulkomailla, tehostunut toiminta ja johdon sitoutuminen yhtiöön nostavat osaketta joulua kohden. Erityiskiitosta Rautalingolle siitä, että toiminnassa on palattu perusasioihin ja prosesseja yksinkertaistetaan. Kauniita ja laadukkaita hirsitaloja Honka on aina osannut tehdä.

On vuosi 2010 ja kauan on aikaa siitä, kun viimeksi taloja sai rakentaa miten halusi. Kiristyneet rakennusmääräykset, jotka tähtäävät rakennusten parantuvaan energiataloudellisuuteen, iskevät kunnolla kapuloita hirsitaloteollisuuden rattaisiin.

Hirsitalot saivat perinteisiin ja teollisuudenalan erityispiirteisiin (lienee työvoimapoliittinen perustelu) perustuen helpotuksen seinärakenteilta vaadittavaan U-arvoon, mutta nytkin 0,4 raja-arvoon pääseminen vaatii noin 270mm paksua hirttä seinässä tai sitten erilaisia eristeseinäratkaisuja tai muuten vain kompensaatiolaskennan kautta todistettavaa kokonaisratkaisua. Kokonaisratkaisussa muut talon osa-alueista täytyy olla poikkeuksellisen hyvät, jotta muualla tehtyjä ratkaisuja katsotaan läpi sormien. Ei vaikuta hyvältä ja miksi vaikuttaisi?

HIRSITALOT OVAT KALLIITA

Aivan vapaasti saa väittää vastaan ja kehua, kuinka hirsitalo valmistuu nopeasti ja siinä säästää rahaa työpalkoissa. Kuitenkin hirsitalon materiaalipaketin hinta on sen verran suolainen, että tulevat muutokset ovat vaarassa kipata yhtälön reippaasti runko- ja betonirakentamisen puolelle. Jatkossa hirsitalopaketin hintaa nostavat paksu hirsikoko tai hirren ja eristerakenteen yhtälö sekä kompensaatiolaskennan läpäisyyn vaadittavat energiatehokkaat ovet ja ikkunat.

RATKAISUKSI TUOTTEEN YKSILÖLLISYYDEN PAINOTTAMINEN

Kun tuotteen hinta nousee on asiakkaan saatava enemmän vastinetta. Asiakkaan näkökulmasta ei voi olla tyytyväinen siihen, että lisähinnalla saadaan vain hieman energiatehokkaampi talo ja rakennuslupa. Hirsitalotehtaiden on onnistuttava palvelemaan asiakkaitaan paremmin; on tarjottava eri lattiavaihtoehtoja siinä missä ennen tarjottiin lankkulattiaa; on tarjottava erilaisia kalustepaketteja alehintaan useilta yhteistyökumppaneilta; on oltava valmis auttamaan lupa-asioissa ja projektijohtamisessa; on tarjottava myös pieniä kohteita ja pelkkiä kehikkoja. Avaimet käteen paketti voisi olla yksi niistä tuotteista, joiden asiakkaalle tuottama hyöty oikeuttaisi korkeamman hinnan.

RATKAISUKSI HIRSITALOJEN VIENTI VENÄJÄLLE

Venäjällä ei ole näköpiirissä vastaavia myyntiä rajoittavia tekijöitä vain ne tutut tullit, verot ja muut maksut. Markkinoiden potentiaali on ällistyttävä, koska pientaloja ei ole rakennettu vuosikymmeniin ja nyt kaikki haluavat sellaisen. Miten kotoinen hirsitalotehdas tai hirsitalomyyjä saisi taloja kaupaksi Venäjälle?

Oulun rakennusvalvontavirasto on pyrkinyt parantamaan pientalojen vaipan ilmatiiviyttä. Rakennusvalvontaviraston mukaan tiiviys on ollut tärkein yksittäinen keino parantaa energiataloutta. Pelkkä eristekerrosten lisääminen ei siis ainoastaan riitä, tarvitaan myös pitäviä ilmansulkukerroksia.

Oulussa tiiviyteen keskittyminen on tuottanut erittäin hyviä tuloksia ja mikä parasta, huolellinen tiivistäminen nostaa rakennuskustannuksia marginaalisesti. Hirsitaloissakin on mahdollista saavuttaa suuria säästöjä tiiviyttä tehostamalla. Vaikka hirsien välejä on vaikea tiivistää nykyisestään, rakenteiden rajapinnoissa, kuten hirsiseinän ja ikkunoiden sekä ovien väleissä on paljon parannettavaa, sillä hirsirakenteen painumisen vuoksi joudutaan käyttämään laskeutumisvaroja, jotka perinteisesti on tiivistetty vain eristeellä.

Rakennusten uudet energiatehokkuusluokat astuvat voimaan vuonna 2010 ja jo vuonna 2012 niitä kiristetään entisestään. Hirsitaloille ajat näyttäisivät muuttuvan koviksi, sillä hirsitalojen hengittävyys on pitkälti syynä niiden keskimääräistä heikompaan eristävyyteen.

ERISTÄVYYS = ENERGIATEHOKKUUS?

Hyvä eristävyys vähentää selkeästi energian kulutustarvetta kaikissa taloissa ja sen vuoksi hyvin eristetyt talot ovat energiatehokkaita. Nykyisissä laskelmissa ei kuitenkaan oteta huomioon kuin asuinrakennuksen käytön aikana syntyvät päästöt. Mikäli laskentaperusteissa huomioitaisiin rakennusmateriaalien tuotannossa ja rakentamisen aikana syntyneet päästöt, kuten purkamisesta sekä kierrätyksestä syntyvät haitat, niin puu- ja hirsitalot parantavat osakkeitaan roimasti.

HIILINIELU

Menikö hiilitabletti väärään kurkkuun, vai mikä on hätänä? Yksi täysin sivuutettu asia energian säästöön keskittyneessä keskustelussa on puun toiminta hiilinieluna. Tämä tarkoittaa sitä, että niin kauan kuin puuta ei polteta, siihen sitoutunut hiilidioksidi ei pääse vapaaksi ilmakehään. Jos kaikki Suomen rakennukset olisivat puuta niin niihin olisi sitoutunut valtava määrä hiilidioksidi, eikä tämä määrä olisi osaltaan edistämässä kasvihuoneilmiön kehittymistä.

HIRSITALON ERIKOISKYKY

Hirrellä ja siten hirsirakennuksilla on erikoinen kyky varastoida ja luovuttaa lämpöä, hirsi toimii eräänlaisena lämpövarastona. Erityisesti keväällä, kun aurinko jo lämmittää niin hirret ottavat lämmön talteen ja siten vähentävät tarvittavan lämmityksen määrää.