Category Archives: Hirsiteollisuusuutisia

Uutisia hirsitaloteollisuuden tiimoilta.

ILMOITUS VEROHALLINNOLLE RAKENNUSTYÖMAILLA TYÖSKENNELLEISTÄ PALKOLLISISTA

Heinäkuussa astuu voimaa astuva laki velvoittaa rakentajat ilmoittamaan Verohallinnolle, ketkä henkilöt tai mitkä yritykset ovat työskennelleet rakennustyömaalla korvausta vastaan. Rakentamisilmoitusten tarkoitus on vaikeuttaa rakennustyömailla tehtävää harmaata työtä.

Käytännössä ilmoitus tehdään Verohallinnolle paperi -tai sähköisenä ilmoituksena ja rakennuslupaa tarvitsevan rakennuksen lopputarkastuksen yhteydessä todistus ilmoituksesta näytetään rakennustarkastajalle. Mikäli rakentajalla ei todistusta ole esittää, saa rakennustarkastaja pitää loppukatselmuksen, mutta tällöin rakennustarkastaja on ilmoitusvelvollinen Verohallinnolle, joka puolestaan ryhtyy asiaa selvittämään.

Tämä muutos tulee lisäämään rakentajan byrokratiaa ja kun ottaa huomioon jatkuvasti monimutkaistuvan talotekniikan sekä rakentamisessa vaadittavat kädentaidot, niin tilanne alkaa olla sellainen, että hartiapankkirakentamisen ajat ovat lopuillaan. Uskon, että tulevaisuudessa rakentaminen on lähinnä yritysten tekemää talokohtaista sekä aluekohtaista kokonaisrakentamista. Lopputuloksena rakentamisen laatu tuskin nousee, mutta avainasemassa on se, että verottaja saa verotulot suuremmasta kokonaiskakusta hinnoittelemattoman oman työn osuuden kadotessa markkinoilta.

S-RYHMÄ RYNNII HIRSITALOMARKKINOILLE

KOPIOINTI KANNATTAA

S-ryhmä ottaa oppia K-ryhmästä ja yrittää raivoisasti mukaan talokauppaan. 2011 syksyllä S-ryhmä toi markkinoille Aitotalon yhdessä PRT:n kanssa. Nyt S-ryhmä on tehnyt sopimuksen Honkarakenteen kanssa vapaa-ajan rakennusten lanseerauksesta markkinoille. Jatkossa mukaan tulevat myös omakotitalot, jotka nekin ovat luultavasti hirsirakenteisia. PRT:n kanssa tämä yhteistyön laajentaminen hirsirakennuksiin ei luultavasti onnistunut, johtuen PRT:n vahvasta yhteistyöstä K-ryhmän Kimara vapaa-ajan rakennusten kanssa.

ENTÄ SITTEN?

Mielenkiintoisia ja ehkä vähän huolestuttaviakin uutisia muille hirsitalotoimittajille, koska hirsitalomarkkinoiden kaksi suurta ovat nyt onnistuneet turvaamaan jalansijan ja hankkimaan lisää näkyvyyttä sekä myyntiä vähittäiskauppaketjujen kanssa, jotka jakavat keskenään melkein koko markkinan Suomessa. Kolmatta vastaavanlaista valmista myyntikanavaa on vaikea kuvitella. Toki kyseessä on varmasti ollut neuvottelu, jossa on otettu yhteyttä muihinkin valmistajiin. Katseltuaan kotimaan markkinaosuutensa laskua viimeiset kymmenen vuotta, Honkarakenne on luultavasti ollut tarpeeksi epätoivoinen päästäkseen yksimielisyyteen yhteistyöehdoista. On se hienoa, kun hirsimökistäkin saa bonusta.

HIRSITALOJEN ASUKKAAT OVAT TYYTYVÄISIMPIÄ ASUNTOIHINSA

Nyt se on tutkitusti todistettu. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksessa selvisi, että hirsitaloissa asuvat ovat tyytyväisempiä asuntoonsa ja sen sisäilman laatuun kuin puu- ja kivitaloissa asuvat. Lisäksi asukkaiden raportoima yleinen terveydentila oli hirsitaloissa asuvilla parempi kuin muissa vastaajaryhmissä. Tutkimus perustui Altti 2007- ja Altti 2011 -tutkimuksissa kerättyihin aineistoihin.

Hirsitaloasukkaista 80 prosenttia oli tyytyväisiä asuntoonsa. Puutaloissa asuvista 68 prosenttia ja kivitaloissa asuvista 58 prosenttia oli tyytyväisiä asuntoonsa. Olen itse sitä mieltä, että kivitalojen rakennuttajat lataavat liian suuria odotuksia talolleen, kokonaiskustannusten ollessa useita satoja tuhansia ovat odotuksetkin vastaavalla tasolla.

Myös tyytyväisyys sisäilman laatuun oli hirsitaloasukkailla yleisempää kuin muissa taloissa. Hirsitaloasukkaista 81 prosenttia oli tyytyväisiä sisäilman laatuun. Vastaavasti puu- ja kivitaloissa asuvista 56 prosenttia oli tyytyväisiä sisäilman laatuun.

Ilmanvaihtomuodossa ei ollut ryhmien välillä tilastollisia eroja, mutta hirsitaloissa painovoimainen ilmanvaihto tai ”ei ilmanvaihtoa” oli yleisempää erityisesti kivitaloihin verrattuna. Ilmanvaihtotyyppi on kuitenkin yhteydessä myös rakennuksen ikään.

Raitisilmaventtiili makuuhuoneessa oli vain 35 prosentilla hirsitaloasukkaista, puutaloissa niitä oli 59 prosentilla ja kivitaloissa 64 prosentilla. Ero oli tilastollisesti merkitsevä. Raitisilmaventtiilien olemassaolo ei kuitenkaan välttämättä kerro sisäilman laadusta. Esimerkiksi ilman suodattimia olevien raitisilmaventtiilien kautta saattaa tulla enemmän ulkoilman epäpuhtauksia sisäilmaan. Erityisesti kivitalojen kohdalla, jotka sijaitsevat pääsääntöisesti kaupunkialueilla, raitisilmaventtiilit saattavat päästää sisäilmaan paljonkin epäpuhtauksia.

Kivi- ja hirsitaloissa asuvat olivat tyytyväisempiä kesäaikaiseen sisälämpötilaan kuin puutaloissa asuvat. Kivitaloasukkaista 84 prosenttia ja hirsitaloasukkaista 81 prosenttia koki kesäaikaisen sisälämpötilan sopivaksi. Puutaloissa vastaava luku oli 72 prosenttia. Tässä näkyy sekä kivitalojen, että hirsitalojen massiivinen lämpöävaraava rakenne. Sisälämpötila pysyy tasaisena, toki kivitalojen tyyliin kuuluu viimeisin tekniikka, joten voidaan olettaa, että lähes jokaisessa kivitalossa on ilmastointi.

Hirsitaloasukkaat puolestaan raportoivat muita ryhmiä enemmän vetoisuudesta talvella. Toisaalta yksikään hirsitaloasukas ei vastannut talvella olevan liian kylmää tai liian kuumaa. Vetoisuuteen vaikuttaa osittain rakennuksen ikä. Yli 50 vuotta vanhoissa taloissa oli raportoitu merkitsevästi enemmän vetoisuutta uudempiin taloihin verrattuna. Sen sijaan ikkunatyypillä (2-, 3- ja 4-kertaiset ikkunalasit) ei ollut yhteyttä vetoisuuteen. Nykyiset hirsitalot ovat ilmanvuotoluvuiltaan erinomaisella tasolla ja vetoisuuden tunnetta ei uusissa hirsitaloissa ole.

Hirsitaloasukkaiden yleinen terveydentila oli parempi kuin muissa vastaajaryhmissä, vaikka erot eivät olleetkaan tilastollisesti merkitseviä. Erilaisia oireita (yleisoireet, ylähengitystieoireet, jne.) näytti esiintyvän hirsitaloissa harvemmin kuin muissa ryhmissä. Astman ja allergioiden esiintyvyydessä ei ollut vastaajaryhmien välillä suuria eroja. Sen sijaan hengitystietulehduksia näytti olevan hirsitaloasukkailla enemmän muihin vastaajaryhmiin verrattuna.

THL:n tutkimus oli osa kolmevuotista Pudasjärven hirsikorttelihanketta. Tulosten tilastollista merkitsevyyttä heikentää hirsitalojen osalta pieni otoskoko sekä niiden tyypillinen sijainti maaseudulla, kun taas kivitalot sijaitsivat tyypillisesti kaupunkiympäristössä. Tuloksiin on saattanut vaikuttaa myös se, että otannan hirsitalot olivat keskimäärin vanhempia kuin muut talot. THL suosittaakin jatkotutkimuksen tekemistä hirsitaloihin liittyen. THL esittää myös, että mahdollinen jatkotutkimus tulisi kohdistaa uudempiin taloihin ja hirsitalojen määrä tulisi olla aineistossa vähintään 100.

ESPOOSSA JA HELSINGISSÄ ON HYVÄ AIKA RAKENTAA HIRSITALO

Espoo ja Helsinki ovat molemmat päättäneet laskea pientalojen rakennuslupamaksuja, kunhan rakennuslupahakemus on laitettu vireille riittävän aikaisin ennen kesän rakennussesongin alkua. Tämä mahdollistaa keväisin niin ruuhkaisen rakennuslupaprosessin sujuvoittamisen. Sujuvuudesta hyötyvät sekä viranomaiset että rakentajat aika- ja kustannussäästöinä.

Helsingin osalla erityistä on se, että kaupungin rakennusvalvonta kannustaa energiatehokkaiden pientalojen rakentamiseen. Helsingissä alennettuu maksuun oikeuttaa oikeaan aikaan tehty rakennuslupahakemus, Helsinki-pientalomalliston käyttö sekä matalaenergiatalon rakentaminen. Mikäli samaan projektiin yhdistää kaikki kolme etua eli hakee hyvissä ajoin rakennuslupaa matalaenergiselle Helsinki-pientalolle, niin kustannussäästöt rakennuslupamaksusta nousevat jopa 75 prosenttiin. Haluaisitko rakentaa Helsinki-hirsitalon?