www.hirsilinna.com

Edellisessä jutussa kirjoitin siitä, kuinka sinistyneen puun kysyntä kasvoi nerokkaan markkinoinnin ansiosta. Lunawood ja Lameco ovat nyt yhdessä kehittäneet lämpökäsitellyn hirren, jonka ominaisuudet ovat väitetysti paremmat, kuin normaalien lamellihirsien. Ensinnäkin lämpökäsitellyn hirren väri muuttuu ja tällöin kuluttajan vakuuttaminen tuotteen erilaisuudesta helpottuu. Toiseksi, kun tuote saa lisäominaisuuksia, kuten paremman eristävyyden, tiiveyden, lahon kestävyyden, niin ainakin paperilla tämä tuote on arvokkaampi, kuin normaalit lamellihirret.

MUUTTUVATKO HIRSITALOMARKKINAT?

Miten tämä näkyy hirsitalomarkkinoilla? Ainakaan itse en ole huomannut esimerkiksi Mammuttihirren lähteneen markkinoimaan tätä tuotetta. Mammuttihirsi on sen verran mestarillinen kuluttajamarkkinoija, että siltä vetoa ensimmäisenä odotan. Pitäisi kilauttaa jollekin lehdistötiedotteessa mainituista yhteyshenkilöistä ja kysyä sitä, onko uutuustuote saatavilla vain Lameconin kautta, vai lisensoidaanko tekniikkaa muillekin valmistajille.

Toisaalta kummastuttaa se, että Lameco ei mainitse tuotteesta sanallakaan omalla kotisivullaan. Onko lämpökäsitelty hirsi lainkaan niin erinomainen, kuin yritykset yhteen ääneen väittävät? On se kumma, kun Suomessa investoinnit rajoittuvat tuotantoon ja kehitykseen, markkinointi pärjätköön omillaan. Nyt nopeasti joku listaamaan niitä yrityksiä, jotka ostavat lamellihirtensä Lameconilta, niin päästään tarkkailemaan tulevaa tarjontaa. Toistaiseksi vaikuttaa siltä, että tämäkään uutuustuote ei mullista hirsitalomarkkinoita, mutta odotellaan…

No ei nyt aivan farkkukankaasta, mutta taannoin kirjoitin siitä, kuinka amerikkalaiset  puutavaraa myyvät yritykset ja hirsitalovalmistajat olivat onnistuneet kääntämään onnettomuuden onneksi. Mäntykuoriaiset ovat pistelleet isot alat puita poskeensa ja puut ovat kuolleet pystyyn sekä sinistyneet.

SINISTYNYT MÄNTY = DENIM ELI “IN”

Denim mäntyä, huomaa, kuinka sinistymät kulkevat puun ytimeen asti.

Sinistyneet männyt eivät perinteisesti ole kelvanneet ostajille, nehän ovat pilalla, jos tuotetta vertaa alkuperäiseen ja kuivaan sahatavaraan. Markkinointimiehet tai oikeastaan markkinointinainen keksi nimetä tuotteen uudelleen, ja denim-männyn myynti lähti rajuun nousuun, tehtiinpä siitä hirsitalojakin. Mielenkiintoista, miten markkinoiden mielipide tuotteesta vaihtui, kun sille annettiin eri nimi.

LÄMPÖKÄSITELTY PUU HIRSITALOISSA

Hirsitalojen tuotantotekniikasta jotain tietävät ovat jo vuosia kertoneet minulle, että lämpökäsitelty hirsi on epäluotettava materiaali, joka ei tule koskaan toimimaan hirsitalon seinänä. Nyt kun olen tuotteen nähnyt, niin sanoisin ihmisten viehättyvän erityisesti tuotteen pehmeistä arvoista, kuten väristä ja tuoksusta. Hirsitalojen tehtailijat voisivat katsoa lopputuotettaan myös asiakkaan näkökulmasta. Lämpökäsiteltyyn hirteen panostavalla yrityksellä on nyt pieni irtioton paikka.

Nopeana ideana halusin tämän tekstiksi ruudulle, ennen kuin sen unohdan. Tarvitsemme samanlaisen perussuunnitellun hirsitalon, kuin mitä rintamamiestalo oli sotien jälkeen. Avoimet ja tarkat suunnitelmat kaikkien käyttöön, lupakuvat, rakennekuvat sekä sähkö- ja lvi-suunnitelmat. Kuvanivaskan voisi antaa hirsitalotehtaalle ja pyytää tekemään tarjous.

Kenkälaatikkomainen perusrakenne ja vain ulkoseinät hirrestä, väliseiniä voisi sitten muunnella sen suuresti vaikuttamatta rakenteisiin. Jotain tuollaista. Mitä sinä haluaisit avoimen lähdekoodin hirsitalolta? Mitä sinä pystyisit projektille antamaan, jos sellaisen täällä sivulla aloitan?

PERINTEINEN HIRSITALO
Lähes kaikkien suomalaisten mielikuva hirsimökeistä ja hirsitaloista sisältää rantaviivaa ja vetoisaa pyöröhirttä. Nykyiset hirsirakennukset ovat jotain aivan muuta. Valitettavasti nämä pölyttyneet mielikuvat ovat olleet kuin bensaa liekkeihin kiivaasti vellovaan keskusteluun talojen ja erityisesti hirsitalojen energiatehokkuudesta. Aiemmin kirjoitin aiheesta artikkelissa “Ovatko hirsitalot tiiviitä?” ja selvitin asian oikeaa laitaa.

UUDET VAATIMUKSET
Tulevat rakennusmääräykset lisäävät vaatimuksia rakennusten energiatehokkuudelle ja ne astuvat voimaan 2010. Hirsitalojen suhteen vaikutukset ovat olleet merkittäviä. Laskentaperusteet ovat ottaneet huomioon lähinnä tekniset eristysarvot ja rakennusmateriaalien elinkaari, kuten myös käytetyt energialähteet ovat jääneet toissijaisiksi tekijöiksi.

TULEVAT MUUTOKSET
2012 tilanne paranee, sillä laskelmiin otetaan mukaan myös energian tuotantomuoto. Hirsitaloasujat ovat usein luontoa kunnioittavia ihmisiä, jotka haluavat asua luonnonmukaisesti ja ehkä hieman maalaisidyllisesti. Nämä arvot johtavat monesti siihen, että hirsitaloja lämmitetään pelleteillä tai maalämmöllä, ja monet ovat hankkineet myös aurinko- ja tuulivoimaa. Ei ihme, että hirsitalon omistaja voi katsoa luottavaisesti tulevaisuuteen. Ainut, mikä jää hieman harmittamaan, on se, kuinka rakennusmateriaalin ja itse asunnon elinkaarta ei siltikään tulla huomioimaan tarpeeksi. Hiilinieluina hirsitalot saattaisivat olla jopa oikeutettuja päästökauppaan.