ENNEN TALOT TEHTIIN HIRSISTÄ

Hirsi oli aikoinaan kätevä rakennusmateriaali Suomen korpimailla. Mies yksin kaatoi ja karsi puun sekä työsti hirsiseinään sopivaksi, eikä työhön tarvittu muita työkaluja kuin kirves. Puuta oli kaikkialla ja lähes kokonaisen tukin käyttö rakennuspalikkana tarkoitti suhteellisen vähäistä työstöä ja siten vähäistä työmäärää, kunhan Jussilla oli nostovoimaa ja -tekniikkaa. Tukkipuu oli myös erittäin kestävä materiaali, joten suuri osa asumuksista tehtiin hirsistä.

TÄNÄÄN LAMELLIHIRSI ON HIRSITALOJEN RAKENNUSPALIKKA

Harva meistä nykyään samoilee metsään, tarkoituksenaan laittaa kirves heilumaan ja hirsiseinät nousemaan. Ei, tänään hirsiseinät ostetaan tehtaalta ja työmaalla taloa rakennetaan lähes poikkeuksetta lamellihirsistä. Tähän on tietysti muitakin syitä, kuin ostajan mukavuuden halu.

Kiristyvät energiamääräykset ovat johtaneet siihen, että pelkkään puuhun luottavat hirsitalot rakennetaan vähintään parikymmentä senttiä paksuilla ulkoseinillä. Näin massiivisiin seiniin ei enää joka metsästä sopivaa tukkipuuta löydykään ja ne metsät, joissa tällaisia komistuksia kasvaa, ovat suurella todennäköisyydellä suojeltavia metsiä.

Tuotannon varmistaminen on johtanut siihen, että järeää lamellihirttä on järkevää rakentaa pienemmistä lankuista, näin puutavaran ostaminen tuotantoon on helppoa. Tavallisen sahatavaran hintakin on vakaammalla pohjalla, kuin esimerkiksi erikoissuurien kuusi- ja mäntytukkien, joten suuremmissa kokoluokissa saavutetaan myös kustannusetuja. Pienissä hirsissä lamellien liimaus on tietenkin ylimääräinen työvaihe ja vaikuttaa hintaa nostavasti.

Mittatarkkuuden parantuminen on tapahtunut kahta kautta, ensinnäkin hirsien tuotanto on pitkälle automatisoitua. Toiseksi, lamellihirsi pitää liimauksen ja kuivauksen ansiosta paremmin muotonsa, ja kun tällaista puuta höylää ja työstää, niin lopputulos on vakaampi.

Rakentamisen laatu paranee, kun hirret voidaan työstää toisiinsa tiiviimmin parantuneen mittatarkkuuden vuoksi ja minimoida erilaisten rakojen määrä. Kun monimutkaiset työstöt tulevat valmiina jo tehtaalta, niin työmaalla on vähemmän mahdollisuuksia virheiden syntymiselle.

Lamellihirsi ei vääntyile eikä halkeile yhtä paljon kuin höylä- ja pyöröhirret. Syy tähän on se, että lamellihirren ulkopintaan käännetty ydin ei repeile ja lamellien väliset jännitteet pysyvät kurissa liimasaumoilla. Tämä näkyy rakennusjäljen laatuna ja hirsiseinien pitkäikäisyytenä.

Lamellihirsi kestää säätä huomattavasti paremmin, kuin pyöröhirsi ja höylähirsi, sillä harvoihin ja pieniin rakoihin ei pääse juurikaan vettä ja täten hirsien ulkopinnan rapautuminen tapahtuu hitaammin kuin perinteisillä hirsillä.

Nimensä mukaisesti hiilinielu nielee hiiltä, mutta kyseessä ei kuitenkaan ole eläinkunnan edustaja tai mörkö, vaan termillä viitataan biologisten mekanismien kykyyn sitoa hiiltä ilmasta. Suomessa on kaksi suurta hiilinielumekanismia metsät ja suot. Molemmissa maastotyypeissä erilaiset kasvit sitovat ilmasta hiilidioksidia, ja käyttävät sitä kasvamiseen. Niin kauan kuin kyseinen kasvi on elossa, hiili pysyy sidottuna siihen. Lahoaminen ja palaminen vapauttavat sidotun hiilen ja prosessin tuloksena on uutta hiilidioksidia ilmakehään. Hirsirakentaminen on hyvä keino pidentää hiilen luontaista kiertoa, sillä hirsissä puu saa jopa satoja vuosia lisäaikaa ennen kuin palaa tai lahoaa.

Viimeksi pohdin “Säältä suojaan” -termiä, ja nyt vuorossa on termi “Avaimet käteen”. Hirsitaloista kun kirjoitan, niin kyse on tietenkin “avaimet käteen” -hirsitalosta. Hieman vinoilen nykyiselle elämäntavalle, mutta nyt vain sattui olemaan yksi niistä päivistä.

PITKÄ TAVARA
Perinteinen pitkästä tavarasta rakentaminen on käynyt harvinaiseksi, kun ihmiset ovat muuttaneet maalta kaupunkiin ja vaihtaneet käsityöammatit tietotyöammatteihin. Materiaalina puu alkaa olla ihmisille vieras ja sitä esiintyy lähinnä auton ikkunasta ulos katseltaessa ja takassa – on kyllä pakko ihmetellä, miksi joku vielä nykyään pitää hartiapankkirakentamista miehen mittana, kun pikemminkin kyseinen henkilö pitäisi polttomerkitä pahkapääksi. Pahka kasvaa puussa…

TALOPAKETIT
Talopaketit kehittyivät vastaamaan kehittyvään kädettömyyteen ja hyvin vastasivatkin. Nykyisin lähes kaikki omakotitaloprojektit lähtevät sopivan talopaketin valinnalla. Kauas ovat jääneet päivät, jolloin talon rakentaminen aloitettiin kaatamalla puut omasta metsästä. Pellon laidalta alkava omistusmetsä on vaihtunut naapurin pihaan ja Volvo V50 työsuhdeautoon. Puu on muutenkin menettänyt asemiaan toisille materiaaleille, joista aiemmin pykäiltiin kerrostaloja ja julkisia rakennuksia. Vaan eihän kehitys tähän ole jäänyt ja tulevaisuudessakin on vielä tietä ajettavana.

AVAIMET KÄTEEN
Avaimet käteen rakentaminen on jälleen uusi askel kädellisten evoluutiossa. Tämä se vasta on poikaa, kun ei ensinkään tarvitse valmistaa rakennustarvikkeita ja toisekseen ei tarvi vaivata päätään sillä kokoismallipaketilla, joka kärrätään tontille. Pienet menninkäiset pitävät huolen rakentamisesta ja rakennuttajan tulee huolehtia vain rahojen riittävyydestä. Hirsitalovalmistajat ovat myös huomanneet tämän kehityksen, ja moni yritys on ryhtynyt kehittämään toimintaa, tuottaakseen yhä parempaa palvelua. Tai no… moni ja moni… Tässä muutama hirsitaloyritys, joiden olen huomannut näkyvästi mainostavan avaimet käteen rakennuspalvelua:

Mammuttihirsi

Lapponia house

Ollikaisen hirsirakenne
Vaaran hirsitalot

TARJOUS
Nyt myös reilu tarjous muille hirsitaloja avaimet käteen tarjoaville. Ilmoita itsestäsi tai ilmoita hirsitalofirma, joka myös rakentaa talot, niin lisään linkin listaan.

Ensimmäinen ilmoittautuja on tässä:

Finnbär

Nyt saatiin toinenkin ilmoittautuja! Eipä tuossa mennytkään kuin pari vuotta edellisestä ilmoittautujasta. Tätä menoa meillä on lista kymmenestä toimittajasta jo ensi vuosikymmenellä.
Hirsikoti

PERINTEINEN HIRSITALO
Lähes kaikkien suomalaisten mielikuva hirsimökeistä ja hirsitaloista sisältää rantaviivaa ja vetoisaa pyöröhirttä. Nykyiset hirsirakennukset ovat jotain aivan muuta. Valitettavasti nämä pölyttyneet mielikuvat ovat olleet kuin bensaa liekkeihin kiivaasti vellovaan keskusteluun talojen ja erityisesti hirsitalojen energiatehokkuudesta. Aiemmin kirjoitin aiheesta artikkelissa “Ovatko hirsitalot tiiviitä?” ja selvitin asian oikeaa laitaa.

UUDET VAATIMUKSET
Tulevat rakennusmääräykset lisäävät vaatimuksia rakennusten energiatehokkuudelle ja ne astuvat voimaan 2010. Hirsitalojen suhteen vaikutukset ovat olleet merkittäviä. Laskentaperusteet ovat ottaneet huomioon lähinnä tekniset eristysarvot ja rakennusmateriaalien elinkaari, kuten myös käytetyt energialähteet ovat jääneet toissijaisiksi tekijöiksi.

TULEVAT MUUTOKSET
2012 tilanne paranee, sillä laskelmiin otetaan mukaan myös energian tuotantomuoto. Hirsitaloasujat ovat usein luontoa kunnioittavia ihmisiä, jotka haluavat asua luonnonmukaisesti ja ehkä hieman maalaisidyllisesti. Nämä arvot johtavat monesti siihen, että hirsitaloja lämmitetään pelleteillä tai maalämmöllä, ja monet ovat hankkineet myös aurinko- ja tuulivoimaa. Ei ihme, että hirsitalon omistaja voi katsoa luottavaisesti tulevaisuuteen. Ainut, mikä jää hieman harmittamaan, on se, kuinka rakennusmateriaalin ja itse asunnon elinkaarta ei siltikään tulla huomioimaan tarpeeksi. Hiilinieluina hirsitalot saattaisivat olla jopa oikeutettuja päästökauppaan.

© 2012 Hirsilinna hirsitaloja Suffusion theme by Sayontan Sinha