Category Archives: Hirsitalot

KÄSINVEISTETTY HIRSITALO VIROSTA

Virosta on tullut lyhyessä ajassa Euroopan suurin puutalojen viejä. Mikäli kehitys jatkuu samalla uralla, niin joidenkin vuosien kuluttua Viro saattaa olla Euroopan suurin puutaloja valmistava maa ja lähes kaikki tästä tuotannosta menee vientiin. Matala kustannustaso on ollut yksi tekijä, mutta myös tuotekehitys ja laaja tuotevalikoima ovat olleet tärkeitä tekijöitä menestyksen rakentajina. Virosta saakin tilattua sekä käsinveistettyjä hirsitaloja että teollisesti tuotettuja hirsitaloja. Näitä taloja toimitetaan joko paketteina tai valmiiksi rakennettuina tai ihan missä tahansa valmiusasteessa tuolta väliltä.

Olen itse seurannut Viron puutalomarkkinan kehitystä sekä netissä että vuosittaisilla vierailuilla valmistajien luona sekä Viron rakennusmessuilla. Rakennusten laatu on tosi korkea, sillä veljeskansan käytössä on pääsääntöisesti samat valmistusvälineet ja -tekniikat, kuin meillä täällä Suomessa. Lisäksi käsityötaidot ovat arvostettuja ja levinneisyys laajaa, sillä Neuvostoliiton talousjärjestelmän ja itsenäistymisen jälkimainingeissa moni asia piti tehdä itse. Vuosien aikana olen saanut myös seurata yritysten kasvua. Kymmenen vuotta sitten monella yrityksellä oli yksinkertainen näyttelypöytä messuständillä, mutta nykyisin samat yritykset rakentavat messuille melkoisia esiintymislavoja, joten pääomaa ja osaamista on kertynyt näiden vuosien aikana.  

VEISTÄMINEN LIIKETOIMINNAN YTIMESSÄ

Ei taida tulla yllätyksenä, että käsinveistäjien ydinliiketoimintaa on hirsirakennusten veistäminen. Hirsiveistämöllä on kaikenlaisia rakennuksia ja laitteita, jotka täytyy pitää jatkuvasti käytössä. Tällä tavalla tehdyille investoinneille saadaan paras tuotto. Kaikkein mieluimmin veistämöt tekisivät kehikon valmiiksi paketteihin ja pyytäisivät kuljetusliikettä hoitamaan toimituksen asiakkaalle. Asiakkaat kuitenkin toivovat pidemmälle menevää palvelua, joten tyypillisin toimitus on säältä suojaan -rakennettu hirsimökki tai hirsitalo. Veistäjät ovat siis poissa tuottoisimmasta työstä rakentaessaan kehikkoa asiakkaan tontilla.

TUKKIPUUN HIDAS KUIVUMINEN ON SYY SUUREEN VARASTOON

Tukkipuu on hirsiveistämön tärkein raaka-aine ja sitä pitää hankkia reippaasti etukäteen, sillä kuivuminen vie aikaa, ja tuoreesta puusta ei kannata kehikkoa veistää. Veistämöt ostavat puuta etukäteen melkoisia määriä ja varastoivat sen kuivumaan veistämön alueelle. Kunnon tukkivalikoimasta on hyvä poimia juuri oikeat tukit kulloinkin veistettävään hirsirakennukseen. Tyypillisesti veistämö ostaa kerralla koko vuoden tarpeen tukkeja. Kertaosto on veistämölle ainut keino saada tilauskoko niin suureksi, että se oikeuttaa määräalennuksiin. Kovin nopeasti ei käsinveistämö siis pysty reagoimaan tilauskannan muutoksiin. Jos tilauksia tulee normaalia enemmän ei sopivan kuivaa tukkipuuta löydy markkinoilta ja toisaalta puuttuvia tilauksia odotellessa tukkivarastolle ei ole käyttöä.

ENNAKKOMAKSUT

Raaka-ainevarasto on sellainen taloudellinen rasite, että useimmat virolaiset käsinveistäjät pyytävät asiakkailtaan melko suuria etumaksuja, joilla varataan kohteeseen tarvittava määrä tukkeja. Lisäksi veistäminen vie aikaa ja tähän vaiheeseen varataan yleensä toinen etumaksu. Asiakkaan näkökulmasta rahaa menee ja valmista ei näy. Hermoja rauhoittaakseen onkin mukava tehdä yhdistetty loma/työmatka Viroon ja käydä katsomassa tehtaalla oman kehikon veistoa. Veistäjät kyllä lähettävät valokuvia työn edistymisestä, joten täysin pimennossa ei tarvitse olla, vaikka tehtaalla ei käykään.

KUKA TEKEE RAKENNUSLUPAKUVAT?

Sujuvan rakentamisen varmistamiseksi asiakkaan kannattaa hankkia kotimaasta oma hirsirakentamista ymmärtävä arkkitehti, joka parhaassa tapauksessa voi toimia myös projektin pääsuunnittelijana.

Veistämöä kannattaa ajatella vain toteuttavan työn tekijänä, jolta arkkitehti voi kyllä kysyä mielipidettä käsinveistettyjen hirsien työstömahdollisuuksista. Tilanne on sama rakennesuunnittelun osalta, asiakkaalla tulee olla oma vastaava rakennesuunnittelija, joka ottaa vastuun rakennettavan hirsitalon kaikista rakenteista perustuksesta vesikattoon.

HIRSITALOPROJEKTIN AIKATAULUTUS

Käsinveistettyä hirsitaloa varten täytyy varata vähintään vuosi, mutta todennäköistä on se, että rakentamisessa menee jopa kaksi vuotta. Jos tilaat hirsikehikon keväällä 2017 niin todennäköisesti kehikko menee veistoon 2017 syksyllä tai talvella ja toimitusta voit odottaa tontille 2018 keväällä tai kesällä. Tämän jälkeen rakentaminen vaatii vielä noin puoli vuotta ennen kuin käsinveistetty hirsitalo on valmis. Saunojen ja hirsimökkien kanssa aikataulutus on suunnilleen samanlainen. Varsinaiseen rakentamiseen ei mene yhtä kauan, mutta kehikon kanssa ei aikataulua voi nopeuttaa. Ole siis hyvissä ajoin liikenteessä.

KÄSINVEISTETYN HIRSITALON PYSTYTYS

Veistäjä merkitsee hirsikehikon selkeästi ja kehikon kasaaminen onnistuukin keneltä tahansa, jolla on edes jonkin verran kokemusta hirsitalorakentamisesta. Aivan ummikkokin onnistuu kehikon pystyttämään, jos toimii huolellisesti ja varaa työhön riittävästi aikaa. Perustukset tulee rakentaa valmiiksi ennen hirsien toimitusta työmaalle, niin pystyttäminen voi alkaa välittömästi toimituksen jälkeen.

Hyvän rakennusporukan löydät kyselemällä niiltä, jotka ovat jo oman talonsa rakentaneet. Veistämöllä on omat kontaktit ja hyvällä hirsitaloarkkitehdilla on omat kontaktinsa. Näillä pääset jo pitkälle. Paras vaihtoehto on sellaisen kirvesmiesporukan käyttäminen, jossa sama porukka tekee talon valmiiksi.

MITEN ALOITAT HIRSITALOPROJEKTIN?

No niin, nyt kun tiedät peruskuvion, niin mitä seuraavaksi? Miten aloitat projektin? Mikäli jonkin hirsitalotehtaan vakiomalli on lähellä toivottua lopputulosta, niin kannattaa aloittaa työstäminen perusmallin pohjalta. Tällaisessa tapauksessa jopa veistämöltä voi löytyä ammattitaitoa suunnitelman eteenpäin viemiseksi.

Valitettavasti rakennuslupaprosessi voi olla monimutkainen prosessi, johon kuitenkin tarvitaan arkkitehdin asiantuntemusta. Arkkitehdin valinnassa kannattaa kiinnittää huomiota kokemukseen hirsitaloista. Tässä ei juurikaan ole väliä sen kanssa, ovatko rakennukset olleet lamellihirsitaloja vai massiivihirsitaloja, sillä suunnitteluperiaatteet ovat pitkälti samoja.

Aiemmissa hirsitaloprojekteissa työmaakokemusta hankkineella arkkitehdillä on varmasti takataskussaan kontaktitietoja sopiviin rakentajiin. Mikäli näin ei ole, niin kannattaa harkita toisen arkkitehdin valintaa.

OTA YHTEYTTÄ

Mikäli prosessi tuntuu ylivoimaiselta, niin voit myös kirjoittaa tai soittaa meille. Hirsitalon elinkaaressa kaikki vaiheet ovat tuttuja, joten apua löytyy niin suunnitteluun, toteutukseen kuin huoltoon ja korjaukseenkin.   

KAAVOITUS NOSTAA ASUNTOJEN HINTOJA

 

Luin artikkelin Rakennuslehdestä, jossa kerrottiin, kuinka Helsingin pikkutarkka rakentamisen ohjaus ja pakollinen arkkitehtikilpailun käyttäminen olivat johtaneet siihen, että Lemminkäisen rakentamassa talossa oli 62 nurkkaa. Vastaavassa tilanteessa Joensuun rakennusviranomaiset olivat hyväksyneet Lemminkäiseltä talon, jossa oli 8 nurkkaa. Kumpi on helpompi rakentaa? Veikkaisin, että se, jossa on vähemmän nurkkia. Rakentamisessa, kuten monessa muussakin asiassa helppous tarkoittaa kustannussäästöjä. Lemminkäinen laski kuntakohtaisista vaatimuksista johtuvaksi kustannuseroksi lähes tuhat euroa neliöltä.

Lupa-asiat nostavat rakennuskustannuksia myös välillisesti, sillä monimutkainen ja yksityiskohtainen lupaprosessi vie aikaa ja viivyttää varsinaisen rakentamisen aloittamista. Rakennuslehden artikkelista selviää myös, että samaan aikaan sekä Janakkalassa että Espoossa haettu rakennuslupa heltisi niin suuren aikaeron saattelemana, että Janakkalan talossa jo asuttiin siinä vaiheessa, kun Espoossa lupa saatiin. Pääkaupunkiseudun asiantunteva rakennuslupakäsittelyprosessi ei ainakaan näy nopeudessa.

Helsingin osalta rakentamista pompottelevien säädösten vaikutukset ovat hyvin nähtävissä hirsitaloissa. Vantaalla ja Espoossa riittää tyypillisesti se, että hirsitalon perinteiset hirsinurkat laudoitetaan, jolloin lopputuloksena on vahvasti tavallista puutaloa muistuttava lopputulos. Toki joillain alueilla rakentamistapaohjeet eivät mahdollista hirsitaloja, mutta lähtökohtaisesti hirsitalojen rakentaminen onnistuu sekä Vantaalla että Espoossa.

Helsinki ei kuitenkaan hyväksy hirsitaloa pelkän hirsinurkkien peittämisen perusteella, vaan vaatii hirsitalon julkisivun muokkausta siten, että se on julkisivultaan verrattavissa naapuritaloihin. Käytännössä tämä tarkoittaa lauta- tai tiilivuorauksen tekemistä, joissain tapauksissa jopa rappauspinnan rakentamista. Joillakin alueilla, samoin kuin Vantaalla ja Espoossa, hirsitalon rakentaminen ei ole mahdollista millään konstilla. Monessa yhteydessä olen lukenut Helsingin rakennuslupavalvonnan vihjaavan, että hirsitalot eivät kuulu kaupunkikuvaan, joten niille ei lupia myönnetä.

Makuasiat ovat tietysti vain mielipiteitä, mutta mielestäni hirsitalo kelpaisi sellaisenaan kaupunkikuvaan ja vieläpä oikein luonnollisesti. Mikäpä sen kaupunkimaisempaa, kuin hirsien massiiviset linjat, nehän muistuttavat muotokieleltään vanhojen kivitalojen jykevää eleganssia. Hirsitalot ovat rakentamistekniikaltaan todella joustavia ja esimerkiksi esteettömyyden vaatimukset on helppo ottaa huomioon hirsitaloja suunniteltaessa. Tämän jos minkä luulisi puhuvan kaupunkisijoittamisen puolesta. Ympäristönkin näkökulmasta hirsitalo on erittäin hyvä ratkaisu, samoin kuin asukkaiden asumismukavuuden näkökulmasta. Onkin erikoista, että ulkonäköseikat ylikorostuvat ohi muiden hyvien ominaisuuksien.

Rakennusteknisestä näkökulmasta hyvän hirsipinnan vuoraamisella on vain vähäinen hyöty. Kustannusnäkökulmasta kiikaroituna massiivisen hirsipinnan peittäminen toisella rakennekerroksella, kuten lautavuorauksella, on kova paikka. Lähinnä Helsingin rakennusvalvonnalle tärkeistä ulkonäkösyistä tehtävään vuoraukseen menee ylimääräistä materiaalia sekä työaikaa. Tämä on viimeistään uusien hirsitaloprojektien surma ja perinteiseen hirsitaloryhmään nousee uusi jäsen puuelementtitalosta. Elinkaariajattelun näkökulmasta tässä on mielenkiintoinen tilanne, saattaa nimittäin olla, että jo nyt satavuotiaat hirsitalovanhukset kestävät pidempään kuin nyt rakennettavat puurunkotalot.

Käpylässä on paljon hirsirunkoisia taloja, joissa on lautaverhoilu. Olen itsekin ollut mukana kahdessa kohteessa, jossa on suunniteltu uuden hirsitalon rakentamista alueelle. Aiemin mainitsemistani seikoista johtuen yhtään niistä ei toteutettu vaan jo valmiiksi hintavissa projekteissa täytyi etsiä kustannussäästöjä ja niitä saatiin valitsemalla puuelementtitalot.

Kertakaikkisen harmillista, täytyy ilmeisesti rakentaa hirsitalo jonnekin muualle, kuin Helsinkiin.

KOSTEUS- JA HOMEVAURIOT LISÄÄVÄT ERITYISESTI LASTEN ASTMARISKIÄ

Oulun yliopistossa tehdyn tutkimuksen mukaan lasten astmaan sairastumisriski on kaksinkertainen niiden lasten osalta, jotka asuvat kosteus- tai homevaurioisessa talossa. Vanhemmillakin oli riski sairastua, mutta erityisesti lapset olivat vaarassa. Erikoista tutkimuksessa oli se, että se suoritettiin samaan aikaan Pohjoismaissa, Yhdysvalloissa ja Taiwanissa. Kaikilla alueilla homeen ja astman välillä tehtiin samat johtopäätökset.

Hirsitalojen myynnin ja rakentamisen parissa työskentelevänä en voi kuin ihmetellä sitä, miksi useammat eivät rakenna hirsitaloa, jonka sisäilman laadukkuudesta on valtavasti näyttöjä. Turhaan riskeerataan lasten terveys, jotta säästettäisiin lainanhoitokuluja muutama kymppi kuukaudessa. Säästetyllä rahalla ei lasta – tai pahimmassa tapauksessa koko perhettä – terveeksi hoida, jos astma puhkeaa.

HIRSIKOULU PUDASJÄRVELLE

Pudasjärvellä päättäjät ovat kyllästyneet jatkuviin sisäilmaongelmiin ja ovat päättäneet laittaa pisteen koululaisten ja opettajien sairastelulle. Rakentaminen ei jää pelkkään hirsikouluun vaan jatkuu myös hirrestä rakennettavalla päiväkodilla.

HYVÄ PÄÄTÖS


Vaikka hirsirakentaminen on marginaalisesti kalliimpaa, kuin puurunkorakentaminen tai elementtirakentaminen niin kokonaiskustannukset ovat varmasti edulliset. Terveellinen sisäilma poistaa allergioita ja terveydenhoitokulut laskevat, puhumattakaan nousevasta työtehosta, jonka viihtyisä ja terveellinen työympäristö synnyttävät.

Hirsirakentaminen on myös ympäristön kannalta hyvä päätös, sillä materiaalia on saatavilla suoraan Suomen luonnosta, eikä sen muokkaamiseen kuluteta valtavasti energiaa, kuten esimerkiksi betonielementtirakentamisen yhteydessä tapahtuu. Vanhat hirsirakennukset voidaan lopulta kierrättää energiantuotannossa, jolloin talon hirret tuottavat lämpöä monille kodeille ja perheille.

HIRSI JULKISEEN RAKENTAMISEEN


Toivottavasti hirsi saadaan näkyvämmin julkiseen rakentamiseen nyt, kun puurakentaminen on niin kovasti tapetilla. Hirsiteollisuudessa on jo omat toimivat käytännöt suureenkin rakentamiseen, Venäjällehän on toimitettu yli tuhat neliöisiä taloja, joten valmiutta toimittaa kouluja ja päiväkoteja on varmasti.