Category Archives: Hirsitalomarkkinat

PICKALA – GOLF – MERI – LONG ISLAND – MINIVILLA – HIRSI – RYHMÄRAKENTAMINEN

Herättääkö otsikon sanasekamelska uteliaisuutta? Kyllä pitäisi, sillä Pickalaan Golfkujalle rakennettavat Minvillat eli golfloma-asunnot ovat niin keskeisellä sijainnilla, että lomailet lähestulkoon väylällä. Terassilta näet sekä kentän että meren, mutta olet silti rinteessä muiden yläpuolella ja kaikessa rauhassa.

Vanha mantra, “location, location, location“, toimii edelleen ja Pickalan sijainti sekä meren läheisyydessä että golfkentän vieressä on erittäin harvinainen yhtälö Uudellamaalla. “Harvoin tarjolla” on kiinteistövälittäjien käyttämä termi, mikäli Minivillan omistaja joskus haluaa huvilastaan luopua.

LONG ISLAND STYLE

Julkisivukuvaa Pickalaan ryhmärakennuttamisella nousevista Minivilloista.

Pickalassa pelaavat ja alueen kehittämisestä kiinnostuneet Kati Lehesmaa ja arkkitehti Anna Kyyhkynen ovat luoneet golfasumiseen tarkoitetun asumiskonseptin, jossa yhdistyy upea skandinaavinen selkeälinjainen funktionaalisuus ja Long Island -tyylinen maanläheinen rustiikkisuus. Mökillehän mennään viihtymään, joten funktionaalinen ja avoin pohja vähentää järjestelyn ja siivoamisen tarvetta, kun taas tyyliltään huvila kestää rennotkin yksityiskohdat. Mikäpä siinä on kerran kesässä istua terassilla pelin jälkeen, lämmittää saunaa ja valmistella illan ateriaa.

HIRSI VILLA

Minivillat on suunniteltu rakennettavaksi hirrestä, joten ainakin yksi osa-alue on mennyt suunnittelussa 100% oikein :) Massiiviset hirret toimivat hyvinä eristeinä sekä lämmön että kosteuden varaajina, nämä tekijät johtavat pehmeään sisäilmaan ja ainutlaatuiseen loma-asuntotunnelmaan. Hengittävä, terveellinen ja turvallinen, siinä aineksia rentouttavaan ja onnelliseen elämään Pickalassa.

RYHMÄRAKENTAMINEN

Minivillojen rakennuttajana tulee toimimaan perustettava kiinteistöosakeyhtiö, jossa asukkaat ovat osakkaina. Hanke toteutetaan ryhmärakentamishengessä, mutta hanke poikkeaa perinteisestä ryhmärakentamisesta siinä, että rakentaminen ja materiaalit on jo kilpailutettu valmiiksi. Myyntihinta kattaa kaikki kustannukset, myös valvojan joka huolehtii hankkeen kustannusseurannasta ja aikatauluista. Osakkaalle jää tehtäväksi seurata rakentamisen etenemistä. Mikäli omia muutoksia on tehty materiaaleihin tai tarvikkeisiin, niiden hankintojen seuranta kuuluu asiakkaalle.

Yhteinen projekti tekee tulevat naapuritkin poikkeuksellisen tutuiksi ja paikan erityislaatuisuudenkin ansiosta yhteishenki tulee olemaan korkealla. Eikä ryhmärakentamisen hyvät puolet siihen lopu, vaan edullisten rakennuskustannusten vuoksi huvilaprojekti on mutkaton tapa kasvattaa varallisuutta, sillä valmiin hirsihuvilan arvostus loma-asuntomarkkinoilla on korkeassa kurssissa. 

Hirsirakentaminen sopii oikein hyvin tällaiseen ryhmärakennuttamisprojektiin, sillä valmista tulee nopeasti, työvaiheet ovat yksinkertaisia ja urakkarajat on helppo asettaa. Oikeastaan kaikki Suomen ryhmärakennuttamishankkeet kannattaisi toteuttaa joko hirsirakentamisena tai valmiina suurelementteinä (tällöin rakennuttajalle jäisi toki vähemmän aputyökohteita).

 

EI NIMI HIRSITALOVALMISTAJAA PAHENNA

Vilkaisin kävijäanalytiikkaa sivullani ja näyttäisi siltä, että kuluttajatuotteita valmistavaa yritystä nimetessä kannattaa valita sellainen nimi, joka on helppo muistaa ja merkitsee jotain. Tässä vähän listaa siitä, miten Finnlamellia etsivät ihmiset sivuilleni löysivät:

Finnlamelli – suuri osa kirjoitti nimen aivan oikein, mutta sitten tuli iso määrä eri tavoin kirjoitettuja versioita, eikä kyseessä ollut pelkkiä yksittäistapauksia, joten ajattelin tehdä vähän listaa siitä, miten monella eri tavalla epätavallista nimeä hakataan hakukoneeseen. Toki moni näistä on puhdas kirjoitusvirhe, mutta silti se on toistunut useaan otteeseen, sillä yksittäisosumia en listaa – olkaapa hyvä: Finlamelli, Finnlamell, Finn Lamelli, Finnlameli, Finlameli, Finnlammelli, Fin Lamelli, Finlamel, Finnlamel, Finlamell, Finnflamelli, Finn-lamelli, Finnamelli, Finnlamelle, Finnlammeli, Finnlammelli, Fiinlamelli, Finnlamellli, Finflamelli, Finnflamelli, Finla Melli, Finlamelle, Finnalmelli, Filamelli, Finnilamelli, Fiinnlamell, innlamelli, Fnnlamelli, Fimlamelli, Finmlamelli, Finnlanelli, Finlamelly, Finniamelli, Finalmelli, Finnnlamelli, Finnlamello

Listaamalla kaikki nämä termi imuroin varmaan entistä enemmän Finnlamellia etsiviä toiveikkaita rakentajia. No, ainakin tällä sivulla huomaavat, mitä oli tarkoitus kirjoittaa ja löytävät varikkokäynnin jälkeen oikeaan osoitteeseen.

TUUSULA KAAVOITTAA ALUEITA RATSUTALLEILLE

Helsingin Sanomat uutisoi Tuusulan suunnitelmista kaavoittaa vähintään 50 hehtaarin kokoisia alueita hevosyrittäjille. Näitä hevoskyliä suunnitellaan perustettavaksi Jokelaan, Kellokoskelle ja Rusutjärvelle. Hevoskylät vastaavat kysyntään, sillä Uudeltamaalta on vaikea löytää hevosyrittäjyyden vaatimia suuria tontteja. Maa-alueita Uudellamaalla on tietysti myynnissä, mutta peltomaalle tai metsätilalle tapahtuva uudisrakentaminen (varsinkin hevostilan rakentaminen) vaatii melkoista luparumbaa.

Kaavoituksessa hevoskylien perustaminen näkyy siten, että tonteista suunnitellaan riittävän isoja, pitäähän niille mahtua laidunmaat, tallit ja maneesit. Uskoisin, että hinnoittelupolitiikka pidetään myös järkevänä, tuollaisia tontteja ei voi myydä samaan hintaan kuin tiheämpään rakennetuilta omakotialueilta.

Monesti hevostilojen yhteydessä käytetään hirsirakentamista, sillä se sopii luonnollisuutensa puolesta erinomaisesti maalaisympäristöön. Hevoskylien osalta uskoisin rakentamistapaohjeiden tukevan hirsitalojen ja hirsimaneesien rakentamista. Lähivuosina Tuusulaan saattaakin nousta useita hirsirakentamiseen perustuvia hevostiloja.

Kaavoituksen yhteydessä pohditaan myös ratsastusteiden kaavoittamista. Hiekkaiset ratsastustiet olisivat ratsastajille turvallisia, sillä nyt liikkuminen tapahtuu kevyenliikenteen väylillä sekä ratsutilojen naapureiden kanssa tehdyistä sopimuksista yksityisteiden käytöstä.

Kaikkiaan hevoskylien kaavoittaminen on varmasti iso askel eteenpäin hevostalouden kehittymisessä, kun hevosiin liittyvät palvelut kerääntyvät samoille alueille ja pääsevät kehittymään yhdessä.

Jaana Pohjola Tuusulan kaavoitustoimesta voi vastata lisäkysymyksiin kaavoituksen edistymisestä 040 314 3521.

KAAVOITUS NOSTAA ASUNTOJEN HINTOJA

 

Luin artikkelin Rakennuslehdestä, jossa kerrottiin, kuinka Helsingin pikkutarkka rakentamisen ohjaus ja pakollinen arkkitehtikilpailun käyttäminen olivat johtaneet siihen, että Lemminkäisen rakentamassa talossa oli 62 nurkkaa. Vastaavassa tilanteessa Joensuun rakennusviranomaiset olivat hyväksyneet Lemminkäiseltä talon, jossa oli 8 nurkkaa. Kumpi on helpompi rakentaa? Veikkaisin, että se, jossa on vähemmän nurkkia. Rakentamisessa, kuten monessa muussakin asiassa helppous tarkoittaa kustannussäästöjä. Lemminkäinen laski kuntakohtaisista vaatimuksista johtuvaksi kustannuseroksi lähes tuhat euroa neliöltä.

Lupa-asiat nostavat rakennuskustannuksia myös välillisesti, sillä monimutkainen ja yksityiskohtainen lupaprosessi vie aikaa ja viivyttää varsinaisen rakentamisen aloittamista. Rakennuslehden artikkelista selviää myös, että samaan aikaan sekä Janakkalassa että Espoossa haettu rakennuslupa heltisi niin suuren aikaeron saattelemana, että Janakkalan talossa jo asuttiin siinä vaiheessa, kun Espoossa lupa saatiin. Pääkaupunkiseudun asiantunteva rakennuslupakäsittelyprosessi ei ainakaan näy nopeudessa.

Helsingin osalta rakentamista pompottelevien säädösten vaikutukset ovat hyvin nähtävissä hirsitaloissa. Vantaalla ja Espoossa riittää tyypillisesti se, että hirsitalon perinteiset hirsinurkat laudoitetaan, jolloin lopputuloksena on vahvasti tavallista puutaloa muistuttava lopputulos. Toki joillain alueilla rakentamistapaohjeet eivät mahdollista hirsitaloja, mutta lähtökohtaisesti hirsitalojen rakentaminen onnistuu sekä Vantaalla että Espoossa.

Helsinki ei kuitenkaan hyväksy hirsitaloa pelkän hirsinurkkien peittämisen perusteella, vaan vaatii hirsitalon julkisivun muokkausta siten, että se on julkisivultaan verrattavissa naapuritaloihin. Käytännössä tämä tarkoittaa lauta- tai tiilivuorauksen tekemistä, joissain tapauksissa jopa rappauspinnan rakentamista. Joillakin alueilla, samoin kuin Vantaalla ja Espoossa, hirsitalon rakentaminen ei ole mahdollista millään konstilla. Monessa yhteydessä olen lukenut Helsingin rakennuslupavalvonnan vihjaavan, että hirsitalot eivät kuulu kaupunkikuvaan, joten niille ei lupia myönnetä.

Makuasiat ovat tietysti vain mielipiteitä, mutta mielestäni hirsitalo kelpaisi sellaisenaan kaupunkikuvaan ja vieläpä oikein luonnollisesti. Mikäpä sen kaupunkimaisempaa, kuin hirsien massiiviset linjat, nehän muistuttavat muotokieleltään vanhojen kivitalojen jykevää eleganssia. Hirsitalot ovat rakentamistekniikaltaan todella joustavia ja esimerkiksi esteettömyyden vaatimukset on helppo ottaa huomioon hirsitaloja suunniteltaessa. Tämän jos minkä luulisi puhuvan kaupunkisijoittamisen puolesta. Ympäristönkin näkökulmasta hirsitalo on erittäin hyvä ratkaisu, samoin kuin asukkaiden asumismukavuuden näkökulmasta. Onkin erikoista, että ulkonäköseikat ylikorostuvat ohi muiden hyvien ominaisuuksien.

Rakennusteknisestä näkökulmasta hyvän hirsipinnan vuoraamisella on vain vähäinen hyöty. Kustannusnäkökulmasta kiikaroituna massiivisen hirsipinnan peittäminen toisella rakennekerroksella, kuten lautavuorauksella, on kova paikka. Lähinnä Helsingin rakennusvalvonnalle tärkeistä ulkonäkösyistä tehtävään vuoraukseen menee ylimääräistä materiaalia sekä työaikaa. Tämä on viimeistään uusien hirsitaloprojektien surma ja perinteiseen hirsitaloryhmään nousee uusi jäsen puuelementtitalosta. Elinkaariajattelun näkökulmasta tässä on mielenkiintoinen tilanne, saattaa nimittäin olla, että jo nyt satavuotiaat hirsitalovanhukset kestävät pidempään kuin nyt rakennettavat puurunkotalot.

Käpylässä on paljon hirsirunkoisia taloja, joissa on lautaverhoilu. Olen itsekin ollut mukana kahdessa kohteessa, jossa on suunniteltu uuden hirsitalon rakentamista alueelle. Aiemin mainitsemistani seikoista johtuen yhtään niistä ei toteutettu vaan jo valmiiksi hintavissa projekteissa täytyi etsiä kustannussäästöjä ja niitä saatiin valitsemalla puuelementtitalot.

Kertakaikkisen harmillista, täytyy ilmeisesti rakentaa hirsitalo jonnekin muualle, kuin Helsinkiin.