Category Archives: Hirsitalojen suunnittelu

VASAKATTO VAI RISTIKKOKATTO?

Jo useampi viikko sitten minulta kysyttiin, kumpi on parempi katto hirsitalolle, vasakatto vai runkorakenteinen ristikkokatto? Vastaus on helppo, molempia voidaan käyttää, mutta nykyisissä monimuotoisissa rakennuksissa, joissa on vastaharjoja, mansardeja, aumoja, jiirejä ja kattolyhtyjä, on paljon helpompi käyttää runkorakenteista ja kiinteää kattorakennetta kuin perinteistä liukuvaa vasakattoa. Vasakattoa voin suositella yksinkertaiseen pulpettikattoon tai perinteiseen harjakattoiseen saunamökkiin.

VASAKATTO

Vasoiksi kutsutaan vesikattoa kannattavia lujuuslajiteltuja suoria lankkuja, jotka harjakattoisessa talossa ulottuvat rakennuksen sivuräystäältä harjapalkille tai kurkihirrelle ja pulpettikattoisissa taloissa sivuräystäältä toiselle sivuräystäälle.

Vasarakenteinen katto tehdään siten, että se elää hirsien laskeutumisen mukana. Hirsitaloissa on monesti eri korkuisia seiniä, jotka laskeutuvat vuosien kuluessa eri tavoin. Vasakatto mukautuu näihin muutoksiin siten, että se voi liukua räystäslinjalla noin sentin tai kaksi.

Hirsien laskeutumisen aiheuttamista pienistä liikkeistä johtuen, monimuotoiset katot eivät sovellu vasakattoisina tehtäviksi. Tämä johtuu siitä, että eri suuntiin osoittavat räystäslinjat pyrkivät vasarakenteisina liukumaan eri suuntiin ja rakenteeseen syntyy jännitteitä.

RISTIKKOKATTO

Kattoristikot ovat nykyisin yleisin tapa rakentaa talojen vesikatot. Ristikot tilataan ristikkotehtaalta, jossa ne tehdään valmiiksi suunnitelmien perusteella. Työmaalle toimitettaessa ristikot voidaan nostaa paikoilleen ja monimutkaisenkin katon kantavat rakenteet ovat hetkessä valmiit. Ristikot säästävät aikaa työmaalla ja tarkkojen rakennesuunnitelmien sekä tehdastyön olosuhteiden vuoksi ristikoissa ei tarvitse käyttää yhtä paljon puutavaraa, kuin jos sama katto toteutettaisiin kattovasoilla.

Ristikoiden käytöllä saavutettavat aika- ja kustannussäästöt tarkoittavat sitä,  että vasakattoa käytetään lähinnä silloin, kun asiakas arvostaa perinnerakentamista tai vasakattoisen talon ulkonäköä.

PUHTAAN SISÄILMAN HIRSITALO

Hometalot ja sisäilmaongelmat sekä näistä seuranneet terveysongelmat ovat saaneet mediassa näkyvyyttä. Ajattelin, että olisi hyvä pysähtyä ja tarkastella niitä osa-alueita, joista hirsitalo rakentuu. Tämä artikkeli on myös siitä erityinen, että aion palata asiaan ja päivittää tietoja palautteen ja lukemani sekä kokemani perusteella. Iso sysäys asian kirjaamiselle on ollut ne lukuisat kyselyt, joita tulee sisäilmaongelmaisilta.

Rakentamisessa moni asia tehdään sillä tavalla, kuin on markkinoilla yleistä. Käytettyjen ratkaisujen seurauksena saattaa olla sisäilman laatu, joka aiheuttaa ongelmia kaikkein herkimmille. Hirsitalo ei siis itsessään ole tae terveellisen sisäilman talosta vaan rakentamisen aikana täytyy kiinnittää huomiota moneen eri osa-alueeseen. Toki yksiaineinen ulkovaippa on iso askel oikeaan suuntaan, mutta talon rakentaminen on monimutkainen palapeli.

Tässä artikkelissa käyn läpi niitä tekijöitä, joilla varmistetaan hirsitalon puhdas sisäilma ja asumisterveellisyys sekä rakenteen pitkäikäisyys. Otan kiitollisena vastaan kommentteja ihmisiltä, jotka jotain kautta ovat asian kanssa olleet tekemisissä (tai valitettavasti joutuneet tekemisiin).

PERUSTUKSET

Ennen kuin pääsemme rakentamaan taloa, täytyy sille tehdä perustukset. Tyypillinen pientalojen rakennustapa lähtee matalasta laattaperustuksesta. Laatta lämpöeristetään, täytetään ja täytteiden päälle tulee vielä erillinen valu. Melkoinen kerrosvoileipä ja matala, sillä täytteiden määrä pyritään pitämään mahdollisimman pienenä ja näin kustannukset kurissa. Lattiavalujen sisään piilotetaan vielä kaikenlaista tekniikkaa ja siellä se muhii piilossa vuosikymmeniä. Luotettavasti suojassa ilmeisesti…

Elinkaareltaan pitkäikäisempi ja helpommin seurattavissa oleva ratkaisu on nostaa talo korkeammalle maasta ja järjestää talon alle tuuletus. Parhaassa klassisessa tapauksessa talo rakennetaan pilareille, jolloin sen alle pääsee vapaasti konttaamaan ja tutustumaan olosuhteisiin. Talossa lattia voidaan toteuttaa joko puurakenteisena tai sitten vaikkapa ontelolaatoilla. Molemmat ovat toimivia ratkaisuja, ja toki teräsrakenteinen lattiarakenne on mahdollinen.

Pilariperustusta hieman raskaampi vaihtoehto on tuuletusaukoilla varustettu sokkeli, jonka päälle talo nostetaan. Sokkeli sulkee perustuksen ”seinät” ja ilma kulkee erillisistä aukoista. Talon lattiarakenne ja sokkeli yhdessä rajaavat tilan, jossa voi kulkea tarkastelemassa alapohjan kuntoa. Sokkelin käyttäminen on hieman energiataloudellisempi vaihtoehto, kuin talon nostaminen pilareiden päälle.

Näistä vaihtoehdoista kannattaa siis valita pilariperustus tai tuulettuva sokkeliperustus. Mikäli kokee epävarmuutta märkätilojen ja vaikkapa puurakenteisen lattiarakenteen suhteen, voi talosta osan, eli tyypillisesti märkätilat, rakentaa laattaperustukselle.

HIRSITALO

Nyt meillä on perustus ja seuraavaksi on talon vuoro. Tuskin tulee yllätyksenä, että hirsitalosivulla liputetaan hirsitalon puolesta. On kuitenkin muitakin vaihtoehtoja kuten siporex, tiili ja luonnonkivi. Noista kun tekee paksun seinän ilman eristeitä, niin hyvä tulee, mutta siis todella paksu.

Hirsitalossa puusta erittyy huoneilmaan erilaisia yhdisteitä, kuten vaikkapa formaldehydiä, joten kemikaaleille vaikeasti herkistynyt henkilö voi kokea puun ongelmaksi. Nykyään markkinoilla myytävät hirret ovat lähinnä lamellihirsiä eli ne liimataan pienemmistä lankuista ja työstetään sopiviksi seinähirsiksi. Liimoista käydää kovaa keskustelua, joku ei pidä liimahirsiä hirsinä lainkaan ja toinen kauhistelee käytettyjen liimojen päästöjä. Puristit käyttävät massiivisia hirsiä ja muut saavat arpoa lamellihirsivalmistajien välillä. On todellakin olemassa erilaisia liimoja, toisissa on suuremmat päästöt kuin toisissa. Erot ovat kuitenkin häviävän pieniä. Itse tekisin valinnan minkä tahansa lamellihirren tai massiivihirren välillä.

HIRSITALON ERISTEET

Eristeissä on eroja. Mitä luonnollisempaa ja hengittävämpää (materiaalin kyky sitoa ja luovuttaa kosteutta) eristettä käytät sitä luonnollisemman sisäilman taloon luot. Erilaiset mineraalivillat ovat käytetyimpiä eristeitä, mutta valitettavasti niiltä puuttuu kyky hengittävyyteen. Samaan koriin voi niputtaa myös monet muut eristeet. Nämä täytyy suojata talon sisäpuolelta tulevalta ilmankosteudelta. Tämä suojaus tehdään muoveilla, jotka eivät päästä kosteutta poistumaan huoneilmasta. Huoneilmassa oleva kosteus täytyykin tuulettaa ulos talosta. Uusissa taloissa tuuletus hoidetaan koneellisesti, mutta koneilla on hyvin vaikea päästä tasapainoiseen sisäilmaan, ja aina tuntuu olevan joko liian kostea ilma tai kuiva ilma.

Taloon menee kuutiomäärällisesti paljon eristettä ja taloudellisesti järkevät vaihtoehdot hengittävän eristeen suhteen ovat vähissä. Vaihtoehtoja on käytännössä kaksi: erilaiset kierrätysselluloosat ja Huntonin puukuitueriste. Kierrätysselluloosaa markkinoidaan upeana tuotteena, mutta sehän on käytännössä kierrätettyä sanomalehtipaperia, joten siinä on myös mukana kaikki se painomuste ja valmistajasta riippuen vielä erilaisia lisäaineita. Valitse siis Huntonin tuotteet, jos haluat minimoida talosi lämmöneristeiden kemikaalikuorman ja käyttää samalla hengittäviä tuotteita.

HIRSITALON RAKENTEET

Eristeiden tärkeys selviää keskusteltaessa hirsitalon rakenteista. Monesti kaksikerroksiset hirsitalot rakennetaan niin, että alakerta on hirsirakenteinen, mutta yläkerta puurunkorakenteinen. Puurunkorakenteet tarvitsevat eristeitä ja erilaisia rakennekerroksia, joiden tehtävä on varmistaa rakenteen kestävyys asumiskäytössä. Huomattavasti parempi ratkaisu on rakentaa myös yläkerta hirrestä. Rakenne säilyy yksinkertaisena ja on todella nopea rakentaa. Tässä tapauksessa eristeitä tulisi vain kattoon ja mahdollisesti alakerran lattiaan, mikäli talo on nostettu maasta.

Sisällä väliseinissä hengittävyydellä ei ole suurtakaan merkitystä, joten edullisempi mineraalivillakin käy niissä. Kerrosten välissä olevaan lattiaan pätee sama sääntö kuin väliseiniin. Täytyy vain muistaa, että homeet pitävät mineraalivillasta ja syövät sitä valloilleen päästyään, kannattaa siis asentaa vesijohdot siten, että ne eivät pääse aiheuttamaan piilovuotoja. Tässä auttaa esimerkiksi vesimittariin kytkettävä vahti.

SISUSTUSMATERIAALIT

Peukalosääntönä on M1-luokituksen saaneiden materiaalien käyttäminen. Aina tämä ei riitä ja esimerkiksi aiemmin moittimani M1-hyväksytyt selluvillaeristeet sisältävät kaikenlaisia kemikaaleja, jotka useinkin aiheuttavat oireita kemikaaliherkistyneille. Tässä toimii hyvin sääntö yksinkertaisten luonnonmateriaalien käytöstä. Ei laminaatteja, lastulevyjä tai muovimattoja vaan puupaneeleja, lautoja, klinkkereitä ja mahdollisimman vähän maaleja, lakkoja, sävytteitä eli kaikkea sitä, mitä sisustuslehdet ovat pullollaan. Sisäpuolisia seiniä ei kannata käsitellä millään ja jos ulkopuolisiin on pakko koskea, niin mieluusti rautavihtrillillä. Tällä tavoin saat harmaanhopeisen pinnan, jota ei tarvitse huoltaa koskaan. Sisustuslehtien valkoisia pintoja haikaileville suosittelen valotehon lisäämistä…

TALOTEKNIIKKA

Talotekniikka kannattaa pitää mahdollisimman yksinkertaisena. Radiaattoreiden käyttö ei ole kovin muodikasta, mutta tekniikkana se on suhteellisen edullinen sekä helposti huollettavissa ja jopa uusittavissa. Lämmönlähteeksi kannattaa valita mahdollisuuksien mukaan ilma-vesilämpöpumppu, sillä ne ovat tehokkaita ja yksinkertaisia laitteita LVI-suunnitelmat ja työtkin helpottuvat.

Kuten jo alussa mainitsin, tarkoitus on laajentaa tätä postausta ja luoda perehdyttävä artikkeli, joka auttaa karsimaan talotehtaiden vakiotoimituksista ne tuotteet, jotka eivät auta puhtaan sisäilman luomisessa.

HIRSITALON ERISTÄMINEN

Ympäristöasiat ovat usein tärkeitä ihmisille, jotka asuvat hirsitaloissa tai viettävät vapaa-aikaansa hirsimökillä. Tämän vuoksi hirsirakennusten eristämisessä käytetään pääsääntöisesti hengittäviä puukuitueristeitä. Tämä on hyvin linjassa hirren kanssa, joka on myös hengittävä rakennusmateriaali.

Hirsitalon tai hirsimökin eristäminen on joko uudisrakennuksen eristeiden valintaa tai sitten vanhan hirsirakennuksen lisäeristämistä. Uutta rakennettaessa, eristeen valinta on helppo tehtävä, valitse ehdottomasti puukuitueriste. Pientä vaikeuskerrointa saadaan pähkäilemällä puhallettavan ja levymuodossa hankittavan puukuitueristeen välillä. Lisäksi valinnan voi tehdä pääsääntöisesti joko Ekovillan tai Huntonin välillä.

PUHALLETTAVAT PUUKUITUERISTEET

Puhallettavan puukuitueristeen kanssa ei yleensä tule tehtyä väärää valintaa. Puhallettavalla eristeellä on kuitenkin kaksi ominaisuutta, jotka joissakin tilanteissa saattavat aiheuttaa ongelmia.

Ensimmäinen puhallettavan puukuitueristeen ongelma on se, että eristemassa tapaa kutistua vuosien kuluessa. Riippuen asennuspaikasta, tästä voi seurata ongelmia kylmäsiltojen muodossa. Erityisesti alapohjaan asennettu puukuitueriste luo onteloita, joita pitkin kylmä pääsee virtaamaan. Villasukille tulee helposti käyttöä. Ulkoseinien lisäeristeenä, runkorakenteiden tai väliseinien eristeenä käytettynä puhallettava puukuitu saattaa painua paljonkin, jolloin kyseisten seinien yläosissa voi olla useankin sentin painuma. Pidä huoli siitä, että eriste asennetaan tiiviisti. Levymuodossa käytettävällä puukuitueristeellä ei ole painumisesta aiheutuvia hankaluuksia.

Toinen puukuitueristeen ongelma löytyy Ekovillan puhallettavasta puukuitueristeestä eli selluvillasta. Siinä on booriyhdisteitä, jotka saattavat erityisesti kemikaaleille herkistyneille aiheuttaa allergisia reaktioita. Kovin laajamittaisesta ongelmasta ei kuitenkaan voi olla kysymys, sillä asiasta löytyy vain yksittäisiä mainintoja. Huntonin puukuitueristeet eivät sisällä booriyhdisteitä, joten se on turvallisempi valinta.

PUUKUITUERISTELEVY

Levymuotoinen puukuitueriste häviää puhallettavalle versiolla lähinnä hankalan asennettavuutensa sekä korkeamman hintansa vuoksi. Painumattomuus taasen on etu, joka tekee puukuitulevystä hyvän valinnan kohdissa, joissa paksu eristekerros tai korkea ontelotila täytettynä puhallettavalla puukuitueristeellä saattaisi painua ja muodostaa kylmäsiltoja.

MITÄ SUOSITTELEN?

Pystysuoriin eristeväleihin puukuitueristettä levytavarana, samoin alapohjaan. Yläpohjaan (tämä on siellä vesikaton ja sisäkaton välissä) ja välipohjaan (yläkerran lattiarakenteessa äänieristeenä) sopii puhallettu puukuitueriste. Mikäli lompakko kestää, niin käytä Huntonin ratkaisuja (myös tuulensuojalevyt ja tiivisteet).

HIRSITALO JA ESTEETTÖMYYS

HIRSITALO JA ESTEETTÖMYYS

Hirsitalojen rakentamistekniikka sopii erittäin hyvin esteettömään pientalorakentamiseen, sillä jokainen hirsi tehdään yksitellen vastaamaan arkkitehtisuunnitelmaa mahdollisimman tarkasti. Suuret oviaukot, väljät tilat, käytettävyyttä parantavat apuvälineet ja luiskilla yhdistetyt tasot ovat helposti toteutettavissa ilman erityisiä lisäkustannuksia (erityistekniikkaa sisältävät apuvälineet ovat tietenkin omassa hintaluokassaan)

MITÄ SE ESTEETTÖMYYS OIKEIN ON?

Esteettömyydellä viitataan yleensä fyysiseen ympäristöön, erityisesti tiloihin, joissa liikkuminen on mahdollista kaikille kansalaisille. Esteettömyydessä on myös toinen taso – saavutettavuus – ja se sisältää pikemminkin aineettomien asioiden helppoa käytettävyyttä, esimerkiksi sokeaa ei auta tavallinen turistikartta kaupungin tärkeimmistä nähtävyyksistä, vaan tieto täytyy saada muulla tavoin. Samassa tilanteessa fyysisen ympäristön osalta esteettömyyttä tarkoittaisi vaikkapa opasta, joka auttaisi kiertelyä kaupungilla.

RAKENTAMISMÄÄRÄYKSET JA ESTEETTÖMYYS

Rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa määrätään mikä on riittävän esteetöntä ja mikä ei. Määräyksiä sovelletaan kaikkiin Suomessa rakennettaviin pientaloihin, joten periaatteessa kaikki uudet omakotitalot sopivat kenen tahansa käyttöön. Tämä ei tietenkään pidä paikkaansa, kyse on vain epämääräisestä likiarvosta, joka tuottaa sinnepäin esteettömyyttä. Parhaan tuloksen saat rakennuttamalla upouuden talon, joka on suunniteltu juuri sinun tarpeisiin.

Hyvänä esimerkkinä lainsäädännön ylimalkaisuudesta voidaan mainita Stakesin esteettömyysluokitukset julkiselle asioinnille. Stakesin luokittelua noudattamalla ”määräysten mukaiseen esteettömyyteen” päästään jo kolmannessa luokassa, joka kuitenkin merkitsee sitä, että rakennuksessa voi olla kaksi senttiä korkeat kynnykset… joillekin ihmisille kynnykset ovat ylittämätön paikka. Pääasia, että määräykset on täytetty, vai mitä?

ESTEETTÖMÄN HIRSITALON SUUNNITTELU

Hirsitalo on helppo suunnitella vastaamaan esteettömyyden haasteisiin. Ulko- ja väliseinät voidaan sijoittaa siten, että normaalisti ahtaat tilat, kuten keittiö sekä wc- ja pesutilat ovat tavallista tilavampia. Lähtökohtaisesti esteetön talo kannattaa suunnitella yhteen tasoon, sillä hissien rakentaminen on melko kallista ja vie valtavasti tilaa huoneistoalasta.

Hirsilinnalta kyllä onnistuu vammaishissien asentaminen, mikäli niihin suunnittelussa päädytään. Asiakaskohtaista suunnittelua vaaditaan vielä hissiratkaisujakin enemmän sekä keittiössä että pesutiloissa. Rakennustapaohjeissa annetut mitoitukset ovat toivottoman ahtaita niin esteettömässä keittiössä kuin esteettömässä kylpyhuoneessa. Hirsilinnalla on näidenkin tilojen toteuttamiseen hyvät kumppanit. Talotekniikka jää monesti statistin rooliin esteetöntä hirsitaloa suunniteltaessa. Jostain syystä arkkitehdit ja hirsitalotehtaat haluavat jokaiseen hirsitaloon takan ja sen käyttäminen voi olla vähintään haasteellista esimerkiksi pyörätuolista käsin, automaattisesti lämmityksestä huolehtivat ratkaisut ovatkin paljon parempia vaihtoehtoja. Mikäli sinulla on tarve saada aidosti esteetön talo, niin ota yhteyttä ja suunnitellaan hirsitalo juuri sinulle.