25.6.2009 ilmestyneessä Rakennuslehdessä kerrotaan pientalojen tiiviydestä. TTY:n tekemän vertailun mukaan pientalojen keskimääräinen vuotoluku on 3,9 l/h ja mikäli katsotaan eri ryhmiin kuuluvien talojen ilmanvuotolukuja, niin hirsitalot ovat keskimäärin heikoilla keskimäärin kuuden litran vuotoluvulla, kun taas kivitalot pääsevät alle puoleen tästä.

HIRSITALOJEN TIIVIYKSISSÄ ON EROJA

Hirsitalot voi jakaa kahteen eri ryhmään perinteistä saumaeristettä käyttäviin ja moderneja saumaeristeitä käyttäviin. Modernit tiivistysmateriaalit ovat erilaisia kumisia tai muovisia eristysnauhoja, jotka tilkitsevät raot tehokkaasti. Perinteisiin materiaaleihin kuuluvat sammalet, pellava, mineraalivilla jne.

HÄMMÄSTYTTÄVÄÄ TIIVIYTTÄ HIRSITALOISSA

Finnlamellin kotisivuilta löytyi pdf-dokumentti, joka kertoo hämmästyttävistä tiivistys tuloksista tavanomaisissa hirsitaloissa. Esimerkiksi Ouluun rakennettu kaksikerroksinen hirsitalo saavutti riippumattomissa mittauksissa vuotoluvun 0,55 l/h, joka alittaa jopa passiivitaloille asetetut määräykset. Näyttäisi siltä, että ainakaan tiiviydestä ei hirsitalon energiatehokkuus ole kiinni.

Oulun rakennusvalvontavirasto on pyrkinyt parantamaan pientalojen vaipan ilmatiiviyttä. Rakennusvalvontaviraston mukaan tiiviys on ollut tärkein yksittäinen keino parantaa energiataloutta. Pelkkä eristekerrosten lisääminen ei siis ainoastaan riitä, tarvitaan myös pitäviä ilmansulkukerroksia.

Oulussa tiiviyteen keskittyminen on tuottanut erittäin hyviä tuloksia ja mikä parasta, huolellinen tiivistäminen nostaa rakennuskustannuksia marginaalisesti. Hirsitaloissakin on mahdollista saavuttaa suuria säästöjä tiiviyttä tehostamalla. Vaikka hirsien välejä on vaikea tiivistää nykyisestään, rakenteiden rajapinnoissa, kuten hirsiseinän ja ikkunoiden sekä ovien väleissä on paljon parannettavaa, sillä hirsirakenteen painumisen vuoksi joudutaan käyttämään laskeutumisvaroja, jotka perinteisesti on tiivistetty vain eristeellä.

Rakennusten uudet energiatehokkuusluokat astuvat voimaan vuonna 2010 ja jo vuonna 2012 niitä kiristetään entisestään. Hirsitaloille ajat näyttäisivät muuttuvan koviksi, sillä hirsitalojen hengittävyys on pitkälti syynä niiden keskimääräistä heikompaan eristävyyteen.

ERISTÄVYYS = ENERGIATEHOKKUUS?

Hyvä eristävyys vähentää selkeästi energian kulutustarvetta kaikissa taloissa ja sen vuoksi hyvin eristetyt talot ovat energiatehokkaita. Nykyisissä laskelmissa ei kuitenkaan oteta huomioon kuin asuinrakennuksen käytön aikana syntyvät päästöt. Mikäli laskentaperusteissa huomioitaisiin rakennusmateriaalien tuotannossa ja rakentamisen aikana syntyneet päästöt, kuten purkamisesta sekä kierrätyksestä syntyvät haitat, niin puu- ja hirsitalot parantavat osakkeitaan roimasti.

HIILINIELU

Menikö hiilitabletti väärään kurkkuun, vai mikä on hätänä? Yksi täysin sivuutettu asia energian säästöön keskittyneessä keskustelussa on puun toiminta hiilinieluna. Tämä tarkoittaa sitä, että niin kauan kuin puuta ei polteta, siihen sitoutunut hiilidioksidi ei pääse vapaaksi ilmakehään. Jos kaikki Suomen rakennukset olisivat puuta niin niihin olisi sitoutunut valtava määrä hiilidioksidi, eikä tämä määrä olisi osaltaan edistämässä kasvihuoneilmiön kehittymistä.

HIRSITALON ERIKOISKYKY

Hirrellä ja siten hirsirakennuksilla on erikoinen kyky varastoida ja luovuttaa lämpöä, hirsi toimii eräänlaisena lämpövarastona. Erityisesti keväällä, kun aurinko jo lämmittää niin hirret ottavat lämmön talteen ja siten vähentävät tarvittavan lämmityksen määrää.

Varmasti olet kuullut sanonnan, jonka mukaan hirsitalo hengittää ja sen vuoksi hirsitalossa on mukavaa ja terveellistä asua. Hirsitaloja kritisoivat ovat sitä mieltä, että hirsitalot ovat täynnä rakoja, koloja ja halkeamia, joista vetää niin kovasti, kuin Petteri Punakuono kiskoo pulkkaa. Hirsitalojen puolestapuhujat taas vetoavat hirren ja puun termiseen lämmönvarastointikykyyn ja kosteutta tasaaviin ominaisuuksiin. Molempi parempi.

HIRSITALOT VUOTAVAT

Hirsirakennukset kasataan yksittäisistä kappaleista ja vaikka esimerkiksi lamellihirret ovat hyvin mittatarkkoja teollisia tuotteita, niin silti niiden kaikkien välissä on rakoja, joiden kautta rakennuksen ulkopuolinen ilma pääsee sisään. Elävänä materiaalina puu myös muuttaa muotoaan ajan kuluessa ja ympäristön olosuhteiden vaihtuessa. Tähän keitokseen kun vielä lisätään toisinaan luvattomankin huono rakentamisen laatu, on hirsirakennus melkein katiskasta seuraava kalapyydys.

HIRSITALOT HENGITTÄVÄT

Materiaalina puu reagoi sitä ympäröiviin olosuhteisiin. Mikäli ilma on kuivaa, niin puu luovuttaa hitaasti kosteutta ja kosteassa ilmassa sitoo sitä itseensä, samoin on lämmön kanssa. Prosessi on hidas, kosteudesta puhuttaessa aikavälinä on useat viikot ja lämmöstä puhuttaessa useat päivät. Hirsiseinä on siis eräänlainen elementti, joka tasaa ympäristön ja hirsirakennuksen sisätilojen olosuhteita. Talo tavallaan hengittää sisään ja ulos hyvin hitaassa rytmissä.

© 2012 Hirsilinna hirsitaloja Suffusion theme by Sayontan Sinha